Eurooppa-sopimukset hyväksyttiin yksituumaisesti

Unionin uusittu perussopimus läpäisi hyväksymismenettelyn äänin 110-4. Vastaan äänestivät keskustan Sulo Aittoniemi, kristillisten Toimi Kankaanniemi ja Tauno Pehkonen sekä perussuomalaisten Raimo Vistbacka.

Äänestyksestä oli poissa kaikkiaan 85 kansanedustajaa. Amsterdamin sopimus tulee voimaan runsaan kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun kaikki 15 jäsenvaltiota ovat ratifioineet sen. Suomen mukaanmeno Schengeniin vahvistettiin äänin 119-3. Sopimusten hyväksyminen sai siten taakseen selkeästi vaadittavan kahden kolmasosan enemmistön annetuista äänistä.

Schengenin sopimukset tähtäävät tarkastusten asteittaiseen lopettamiseen yhteisillä rajoilla. Ulkorajojen kontrollia on määrä samalla kiristää mm. yhteisen tietokannan avulla. Schengen-alueelle tulee yhtenäisviisumi, jota viisumivelvollisten maiden kansalaiset voivat hakea.

Pohjoismaiden asema ei muutu Schengenissä

Schengenin sopimukset otetaan osaksi Amsterdamin sopimusta. Erillissopimuksella mukaan tulevat myös Norja ja Islanti, joten perinteinen pohjoismainen passi- ja liikkumisvapaus säilyy. Sopimusten soveltaminen Suomessa ratkaistaan erikseen. Todennäköisin alkamisajankohta on vuosi 2000.

Amsterdamin sopimukseen kirjattiin ne uudistukset, joista EU:n jäsenvaltiot saattoivat sopia vuoden 1996 keväällä alkaneessa hallitusten välisessä konferenssissa. Lopputuloksen on arvioitu jääneen tavoitteita vaatimattomammaksi. Muun muassa unionin rakenteiden ja päätösvallan uudistaminen jäi seuraavan konferenssin aiheeksi.

Liittoutumattomuus voidaan säilyttää

Amsterdamissa kirjattiin unionisopimukseen näkemys, jonka mukaan yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka käsittää kaikki EU:n turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Mukaan luetaan myös asteittain määriteltävä yhteinen puolustuspolitiikka, joka saattaa johtaa yhteiseen puolustukseen, jos Eurooppa-neuvosto (EU:n huippukokous) niin päättää.

Suomen ja Ruotsin aloitteesta EU:n ja Länsi-Euroopan unionin (WEU) yhteistyö määritellään kriisinhallinnan pohjalta. Puolustusministeri Anneli Taina (kok.) vakuutti maanantaina käydyssä keskustelussa, että unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistaminen on Suomen etujen mukaista.

Hän kiisti näkemykset, joiden mukaan Amsterdamin sopimus tekisi yhteisestä puolustuksesta päättämisen helpoksi. Päätös tulee hyväksyä jäsenmaissa niiden valtiosäännön määräysten mukaisesti. Taina oli samaa mieltä ulkoasiainvaliokunnan kanssa siitä, ettei sotilaallinen liittoutumattomuus ole ristiriidassa Amsterdamin sopimuksen kanssa.

(STT)