Euroopan parlamentti vaatii Venäjän-avun jäädyttämistä

Euroopan parlamentti esittää huomenna torstaina EU:n Venäjälle suuntautuvan avun jäädyttämistä vastalauseena venäläisten sotatoimille Tshetsheniassa. Asiasta päästiin tänään yhteisymmärrykseen parlamentin suurimpien poliittisten ryhmien kesken.

Jäädytyksen ulkopuolelle jäisivät niin sanottujen Tacis-ohjelmien kautta toteutettavat demokratiaa edistävät projektit. Lisäksi meneillään olevat avustusohjelmat vietäisiin loppuun suunnitelmien mukaisesti. Pari viikkoa sitten Euroopan parlamentti päätti lykätä Venäjän tutkimusyhteistyötä koskevan sopimuksen hyväksymistä, niin ikään vastalauseena Tshetshenian tilanteelle. Europarlamentaarikot ilmaisivat keskiviikon Tshetshenia-keskustelussa huolensa etenkin siviiliväestön hädästä kriisialueella.

Puheenvuoron pitivät myös EU:n ulkoasiain komissaari Chris Patten sekä EU:n puheenjohtajamaan Suomen Eurooppa-ministeri Kimmo Sasi. Useimmissa kannanotoissa korostettiin, että Venäjä ei voi ratkaista Tshetshenian kriisiä sotilaallisin toimin, vaan sen tulee taipua hakemaan sovintoa neuvottelupöydässä.

-On huolestuttavaa, että Venäjän hallitus panostaa yksipuolisesti sotilaallisiin toimiin. Moskovan poliittiset tavoitteet Tshetshenian suhteen vähän pidemmällä aikavälillä ovat edelleen hämärän peitossa, ministeri Sasi totesi.

Venäjää ei pidä eristää


Komissaari Chris Patten piti selvänä, että Tshetshenian tilanne kiristää EU:n ja Venäjän välisiä suhteita. Hänen mielestään Eurooppa ei historian valossa kuitenkaan saa kääntää Venäjälle selkäänsä. Vuonna 1917 näin tapahtui ja seuraukset olivat masentavat.

-EU on etsinyt aidosti strategista kumppanuutta Venäjän kanssa, Patten tähdensi. Europarlamentaarikko Reino Paasilinna kiinnitti huomiota samaan asiaan kuin Patten. Myöskään Paasilinnan mielestä Venäjän eristäminen ei ole viisasta, etenkään vaalien alla. Ministeri Sasin mukaan Tshetshenian tilanteen kääntäminen paremmalle uralle edellyttää kansainvälisen läsnäolon aikaansaamista Pohjois-Kaukasuksella.

-Tämä tapahtuisi luontevimmin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puitteissa. Tavoitteena tulee olla nyt Moskovaan evakuoidun Etyjin Groznyin-mission sijoittaminen (Tshetshenian naapuriin) Ingushiaan, Sasi sanoi. Kaikissa Euroopan parlamentin Tshetshenia-keskustelun puheenvuoroissa ei annettu kiitosta länsimaiden politiikalle.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen mukaan länsimaat menettivät moraalisen auktoriteetin Venäjän tuomitsemiseen taannoisella Jugoslavian vastaisella sodallaan.

-Jos länsimaiden politiikka olisi johdonmukaista, niiden tulisi nyt harkita tshetsheenien puolustamista jopa sotilaallisin keinoin. Mutta sitä kukaan ei edes ajattele. Nyt katsotaan, että Venäjällä on oikeus puolustaa hyvinkin kovin ottein oman maansa yhtenäisyyttä. Toisaalta Venäjä vetoaa nyt siihen, että sillä on oikeus käyttää sotilaallista voimaa itselleen tärkeän poliittisen tavoitteen saavuttamiseen samaan tapaan kuin länsimaat menettelivät Jugoslaviassa, Väyrynen järkeili.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat