Euroopan neuvosto antoi Suomelle puhtaat paperit venäläisperheen huostaanotossa

Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen venäläinen raportoija ei löytänyt erityistä huomautettavaa suomalaisviranomaisten toimista huostaanottokiistassa, josta Venäjän media kohisi vuonna 2012.

Venäjän EN-valtuuskunnan aloitteesta tehty raportti laajeni käsittelemään lasten huostaanottoja koko Euroopassa.

Syksyllä 2012 tiedotusvälineissä syntyi kohu Suomessa asuvan venäläisäidin lasten huostaanotoista. Venäjän EN-valtuuskunnan silloinen puheenjohtaja Aleksei Pushkov teki aloitteen, että Euroopan neuvosto selvittäisi sosiaaliviranomaisten väärinkäytöksiä lasten huostaanottotapauksissa.

Raportoijaksi valittu venäläinen kansanedustaja Olga Borzova keräsi selvitystään varten yli kahden vuoden ajan tietoja lähes kolmestakymmenestä Euroopan neuvoston jäsenmaasta sekä vieraili Suomessa, Isossa-Britanniassa ja Romaniassa.

Lopullisessa raportissa Suomi mainitaan kolme kertaa: huostaan otetuista lapsista vain pieni osa sijoitetaan sukulaisperheisiin, biologisten vanhempien taustoja ei tilastoida riittävän tarkasti ja sosiaaliviranomaisten resurssit ovat riittämättömät. Samat huomiot koskevat myös useita muita Euroopan neuvoston jäsenmaita.

Raportoijan yhtenä toimeksiantona oli selvittää, vaikuttaako vanhempien etninen tausta tai taloudellinen asema huostaanottojen määrään. Esimerkiksi Suomessa biologisten vanhempien etnistä taustaa, kansalaisuutta tai tulotasoa ei tilastoida.

Borzova kirjoittaa kuitenkin vakuuttuneensa asiantuntijakuulemisten perusteella siitä, etteivät maahanmuuttajaperheet ole sosiaaliviranomaisten silmätikkuina. Sen sijaan huostaanottoja tehdään suhteessa enemmän perheistä, joiden sosioekonominen asema on heikko tai joissa on vain yksi vanhempi.

Huostaanottojen tilastoinnissa on suuria eroja maiden välillä, mutta käytettävissä olevan aineiston perusteella näyttää, että eniten huostaanottoja tehdään Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Unkarissa, Liettuassa, Puolassa, Portugalissa, Romaniassa ja Venäjällä.

Sukulaisperheisiin sijoitetaan Suomessa kolme ja Ruotsissa viisi prosenttia huostaan otetuista lapsista. Portugalissa vastaava luku on 75 prosenttia.

Lue myös:

    Uusimmat