Euroopan johtajat historiallisessa kokouksessa

Kaikkiaan 26 eurooppalaisen maan johtajat kokoontuvat huomenna Lontooseen perustamaan rajat ylittävälle yhteistyölle uutta foorumia. Eurooppa-konferenssin tarkoitus on toimia 15 EU:n jäsenmaan ja siihen pyrkivien itäisen Euroopan maiden välisenä neuvottelukehyksenä.

Lajissaan ensimmäisen Eurooppa-konferenssin asialistalla ovat mm. kansainvälinen rikollisuus, alueelliset turvallisuuskysymykset sekä ympäristönsuojelu. Myös Kosovon tilanne on esillä. Suomesta kokoukseen osallistuvat presidentti Martti Ahtisaari, pääministeri Paavo Lipponen ja ulkoministeri Tarja Halonen.

Kokousta mainostetaan myös lähtölaukauksena EU:n laajentumisneuvotteluille, joiden on määrä alkaa maaliskuun lopulla Brysselissä.

EU synnytti Eurooppa-konferenssin toivoen, että se vähentäisi jännitystä, jonka odotetaan syntyvän, koska kaikkia halukkaita ei voida ottaa unionin jäseniksi yhtä aikaa.

Turkkia hyviteltiin

Erityisesti konferenssilla pyrittiin hyvittämään Turkkia, joka jätettiin jäsenyysneuvottelujen ulkopuolelle. Yritys epäonnistui, koska Turkki ei osallistui kokoukseen vastalauseena sille, että EU nöyryytti sitä joulukuun huippukokouksessa.

Luxemburgin huippukokouksessa viime joulukuussa EU-johtajat päättivät aloittaa jäsenyysneuvottelut Kyproksen, Tshekin, Viron, Unkarin, Puolan ja Slovenian kanssa. Viidelle muulle itäisen Euroopan maalle - Bulgarialle, Latvialle, Liettualle, Romanialle ja Slovakialle - luvattiin tuolloin, että myös niiden kanssa aloitetaan neuvottelut myöhemmin, kunhan ne nopeuttavat käynnissä olevia poliittisia ja taloudellisia uudistuksiaan.

Turkki julistettiin tuolloin jäsenyyteen kelvolliseksi, mutta samalla todettiin, että maan huonon ihmisoikeustilanteen vuoksi Turkin jäsenyys on kaukainen haave.

EU on yrittänyt paikata suhteitaan Turkkiin lupaamalla mm. syventää nykyistä tulliliittoa ja vapauttaa aiemmin jäädytetyn rahoituspaketin Turkille. Turkki tosin ei ole ollut halukas vuoropuheluun EU:n kanssa.

EU:ssa elätetään toiveita myös siitä, että myönnytykset pehmittäisivät Turkin suhtautumista Kyproksen jäsenyyteen. Tämäkin näyttää epäonnistuvan, sillä kyproksenturkkilaisten parlamentti ilmoitti aiemmin viikolla, ettei se osallistu Kyproksen EU-jäsenyydestä käytäviin neuvotteluihin. Kaiken lisäksi Kreikka uhkaa jäädyttää koko itälaajentumisen, jos Kyproksen jäsenyysneuvottelut kariutuvat.

EU:n parlamentti hyväksyi laajentumisneuvottelut

EU:n parlamentti näytti tänään vihreää valoa EU:n laajentumisneuvotteluille. Parlamentti antoi hyväksyntänsä sen jälkeen, kun euroedustajille oli luvattu, että parlamentaarikkoja kuullaan laajentumisneuvottelujen edetessä. Laajentumisneuvottelut eivät voisi alkaa, mikäli parlamentti ei olisi antanut lausuntoa kumppanuussopimuksesta, joka säätelee EU:n ja jäsenehdokasmaiden välisiä suhteita.

Parlamentti vaati lausunnossaan Jörn Donnerin (sdp) ehdotuksesta, että lyhyen tähtäimen tavoitteen pitäisi kaikissa unioniin pyrkivissä maissa olla kuolemanrangaistuksesta luopuminen. Lausuntoon sisältyi lyhyt selvitys jäsenehdokkaista. Viroa koskevan selvityksen laatinut Donner toivoi tänään, että kaikki kolme Baltian maata voisivat liittyä unioniin yhtä aikaa, vaikka Latvia ja Liettua eivät osallistukaan joihinkin jäsenyysneuvotteluihin. Mikäli parlamentti olisi pitkittänyt lausuntonsa antamista, se olisi varjostanut Lontoossa alkavaa Eurooppa-konferenssia.

EU:n parlamentin konservatiiviedustajat olivat erityisesti sitä mieltä, että parlamentin pitäisi pysyä tiukkana suhteessa unionin muihin keskeisiin elimiin, ministerineuvostoon ja komissioon. Pehmeämmällä linjalla olleet suomalaisedustajat olivat kuitenkin myös hyvillään saaduista vakuutuksista.

EU:n parlamentin on hyväksyttävä liittymissopimus ennen kuin uuden jäsenehdokkaan jäsenyys voi astua voimaan. EU:n laskelmien mukaan seuraavat uudet jäsenvaltiot voivat liittyä unioniin aikaisintaan vuonna 2003.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat