Euroopan 3G-toimiluvista runsas puolet huutokaupataan

Korkeat lisenssien hinnat rasittavat tulevia operaattoreita.

Kännykkä kädessä

Euroopassa jaettavista kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen toimiluvista runsas puolet jaetaan huutokaupoilla ja vajaa puolet tarjousvertailun perusteella. Toimilupia on jaettu tai jakoa valmistellaan 21 Euroopan maassa.

Euroopan unionin jäsenmaiden lisäksi laajakaistaverkkoihin ovat lähivuosina siirtymässä Norja, Sveitsi, Puola, Tshekin tasavalta, Latvia ja Liechtenstein. Koko maailmassa jaetaan seuraavien puolentoista vuoden aikana yhteensä noin 100 kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen toimilupaa, arvioi alan yhteistyöjärjestö UMTS Forum.

Kolmannen sukupolven laajakaistaverkot tulevat maailmalla laajaan kaupalliseen käyttöön vuodesta 2002 alkaen. Euroopan suurimpien matkapuhelinmarkkinoiden Saksan, Britannian ja Italian 3G-toimiluvat myytiin tai myydään huutokaupalla. Ranska puolestaan perii toimiluvasta kymmenien miljardien lisämaksun. Toimiluvat myydään huutokaupalla myös Itävallassa, Belgiassa, Tanskassa, Hollannissa, Sveitsissä, Uudessa Seelannissa ja Australiassa.

Tähän mennessä pidetyissä neljässä suuressa huutokaupassa on kerätty lisenssimaksuina yhteensä noin 650 miljardia markkaa, kun mukaan lasketaan Ranskan ilmoittama kiinteä kynnysraha. Kuinka paljon valtiot maailmanlaajuisesti kantavat tätä ylimääräistä "kolmannen sukupolven toimilupaveroa" jää nähtäväksi.

Lisenssin ostaneiden operaattoreiden on lähivuosina investoitava huomattavia summia varsinaisen kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon rakentamiseen. Näistä investoinneista ei ole käytettävissä mitään täsmällisiä tietoja. Pelkästään Euroopan laajakaistaverkon rakentamiseenkin kuluu operaattoreilta satoja miljardeja euroja lähivuosina.

Huutokaupat ovat synnyttäneet televiestintäalalla ja sijoittajien piirissä voimakasta kiehuntaa, koska toimilupien hinnat nousivat niin korkeiksi. Markkinoilla monien toimiluvan voittaneiden operaattoreiden kurssit laskivat, koska sijoittajat pelkäävät yhtiöiden kannattavuuden heikkenemistä.

Teleoperaattoreiden asiakkaat taas ovat huolissaan siitä, että lisenssikustannukset siirretään muiden palveluiden asiakkaiden kannettaviksi. Viime kädessä lisenssimaksun tietysti maksavat operaattoreiden asiakkaat palvelujen korkeampina hintoina.

Suomi jakoi luvat ensimmäisenä

Suomi jakoi kolmannen sukupolven toimiluvat viime vuonna ensimmäisenä maana maailmassa. Ne annettiin tarjousvertailun perusteella ilman huutokauppaa. Toisena luvat jakoi Liechtenstein.

Tarjousvertailulla eli operaattorien tarjoaman kattavuuden, tekniikan ja palvelutason perusteella toimiluvat jaetaan tai on jo jaettu muun muassa Espanjassa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Portugalissa ja Irlannissa. Vertailun perusteella luvat jaettiin myös Japanissa ja jaetaan Etelä-Koreassa.

Suomen liikenne- ja viestintäministeriössä huutokauppoja on seurattu huolestuneina. Lisäkustannusten pelätään hidastavan uuden teknologian markkinoille tuontia ja kilpailukykyä, jolloin ne toimisivat koko EU:n tavoitteiden vastaisesti. Ylimääräisten maksujen ei myöskään katsota sopivan yhteen EU:n lisenssidirektiivin kanssa, joka kieltää muiden kuin hallintomaksujen perimisen.

Ensimmäinen kolmannen sukupolven matkapuhelinverkko otetaan Japanissa NTT DoCoMon mukaan käyttöön ensi keväänä. Euroopassa verkot tulevat asteittain käyttöön hyvin pian Japanin jälkeen. Kiina ei ole vielä ilmoittanut omista suunnitelmistaan, mutta sen odotetaan kulkevan melko lailla samaan tahtiin kuin suunnitelmansa julkistaneet maat.

UMTS-teknologian käyttöönotosta ovat jo ilmoittaneet muun muassa Etelä-Korea, Hong Kong, Taiwan, Etelä-Afrikka, Brasilia, Venezuela, Chile, Uusi Seelanti, Singapore, Thaimaa ja Malesia. Myös arabimaat ovat ilmoittaneet ottavansa käyttöön UMTS-verkon perustaajuudet.

Britannia aloitti kovan hintarallin

Toimilupien hintaralli lähti liikkeelle Britanniasta. Ensimmäisen suuren kolmannen sukupolven lisenssihuutokaupan hinnat nousivat monin verroin korkeammiksi kuin kukaan osasi ennakkoon arvioida.

Huutokaupan päättyessä viiden jaossa olleen lisenssin yhteenlaskettu hinta oli noussut 22,5 miljardiin puntaan eli vajaaseen 220 miljardiin markkaan. Kalleimman lisenssin ostanut Vodafone maksoi toimiluvasta 6,0 miljardia puntaa. TIW:n lasku toimiluvasta oli 4,4 miljardia puntaa ja Orangen 4,1 miljardia puntaa. BT3G ja ONE2ONE maksoivat kumpikin lisenssistään 4,0 miljardia puntaa.

Saksan huutokaupan loppulasku kohosi vieläkin suuremmaksi. Jaossa olleet kuusi toimilupaa myytiin yhteensä 98,8 miljardin D-markan eli noin 300 miljardin markan hinnasta T-Mobilille, MobilComille, VIAG Interkomille, Group 3G:lle, Mannesmanille ja E-Plus Hutchisonille.

Ranska on ilmoittanut jakavansa toimiluvat vertailun perusteella. Samalla Ranska kuitenkin perii jokaisesta jaossa olevasta neljästä toimiluvasta ylimääräisen 32,5 miljardin frangin lupamaksun.

Ranska kerää siis kolmannen sukupolven toimiluvista ylimääräisenä lisenssimaksuna yhteensä 130 miljardia frangia eli noin 118 miljardia markkaa. Hollannissa viiden toimiluvan hinta nousi noin 2,5 miljardiin dollariin.

Hinta-arvioissa laaja haarukka

Kolmannen sukupolven verkkojen rakentaminen vaatii huomattavia investointeja. Alan teollisuuden ja rahoittajien arvion mukaan Euroopan verkkojen rakentamiseen tarvitaan lähivuosina 200-350 miljardia dollaria. Maailmanlaajuisen investointitarpeen arviot vaihtelevat vielä enemmän. Julkisuudessa olleet summat liikkuvat 350 ja 600 miljardin dollarin väliltä.

Verkkojen hinnatkin vaihtelevat maan koon, verkon kattavuuden ja monen muun tekijän mukaan. Karkeana arviona lasketaan pienen maan 3G-verkon maksavan 1-2 miljardia euroa, keskikokoisen maan verkon 3-4 miljardia euroa ja suuren maan verkon 5-6 miljardia euroa. Vaikka lisenssien hinnat nousivat huutokaupoissa korkeiksi, pidetään niitä alalla vielä silti taloudellisesti kestävinä.

Lähtöoletuksena yritysten laskelmissa on odotettu markkinoiden ja uusien palvelujen kysynnän ilmeisen voimakas kasvu. Lisenssien riski on kuitenkin siirretty operaattoreille ja yhtiöiden omistajille, sillä lisenssejä myyneiden maiden valtionvarainministeriöt ovat keränneet rahat kirstuihinsa heti huutokaupan jälkeen.

UMTS Forumin puheenjohtaja Berndt Eylert piti Saksan lisenssien hintoja "korkeina, mutta realistisina". Samaan tulokseen ovat laskelmissa tulleet alalla toimivat yritykset. Esimerkiksi Nokian käyttämän liiketoiminnan laskentamallin mukaan hintataso oli liiketaloudellisesti vielä perusteltu. Nokian mallissa korkeiden lisenssihintojen arvioitiin pidentävän koko 3G-investoinnin takaisinmaksuaikaa 2-3 vuodella.

Historiallisessa vertailussa yritysten tuloksiin toimiluvista maksetut hinnat ovat korkeita. Amerikkalaisen Fortunen maailman 500 suurimman yrityksen listalla heinäkuussa olleiden 21 suurimman televiestintäyrityksen yhteenlaskettu voitto oli viime vuonna 54,4 miljardia dollaria eli karkeasti puolet neljän suuren euroopan maan 3G -lisenssien hinnasta. Britannian toimiluvasta 6,0 miljardia puntaa maksaneen Vodafonen voitto oli viime vuonna 785 miljoonaa dollaria.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat