Euroon siirtyminen houkuttaa väärentäjiä

Euroseteleitä

Turvatoimet käteisen euron käyttöönoton ympärillä ovat petostentorjuntayksikön mukaan puutteelliset. Yksikön johtaja varoittaa jopa miljardiluokan rikoksista, ellei yhteistä valvontaa euroalueella saada pikaisesti kohennettua.

Käyttöön tulee aluksi kaikkiaan 50 miljardia uutta kolikkoa ja 15 miljardia seteliä. Jo seteleiden kuljettaminen esim. pankkeihin ja liikkeisiin on riskialtis opetraatio. Ranskassa uutta rahaa pitää viedä kirstuissa yli 40 000 pankkiin ja liikkeeseen. Belgiassa rahakuljetuksia suojellaan maantierosvoilta armeijan erikoisyksikköjen avulla.

Vielä monin verroin suurempana vaarana ovat ammattimaiset väärentäjät ja rahan pesijät. EU:n petostentorjuntayksikön OLAF:in johtaja Franz-Hermann Bruner ilmaisee yllättävän avoimesti huolensa hankkeen takkuilusta englantilaisen Times-lehden haastattelussa. Hänen mukaansa yhteistyö kansallisten viranomaisten kanssa ei ole edennyt sovitussa aikataulussa, esim. jälkijunassa euromaaksi päässyt Kreikka on myös turvatoimien osalta pahasti jälkijunassa.

Rahakirstu

Ylipäätään rahahanoja on vääntämässä nyt liikaa instituutioita, sanoo Bruner. Juuri OLAF:in pitäisi vastata turvatoimien koordinoinnista, mutta EU:n byrokratia on hidastanut yksikön töiden käynnistämistä, hän valittaa. Tilanne on Brunerin mukaan niin vakava, että miljoonia väärennettyjä seteleitä pääsee liikkeelle Euroopassa, ellei valmistautumista saada nopeutettua pian. Rikollisten arvellaan tähyävän etenkin suurimpia, vajaan 3 000 markan arvoisia 500 euron seteleitä.

Suomen pankin maksuvälineosaston aluepäällikkö Kari Lottanen huomauttaa, että muualla Euroopassa rahanväärennös on paljon yleisempää kuin Suomessa. Yleisölle uudet setelit ja kolikot esitellään kolme kuukautta ennen käyttöönottoa, Lottanen lupaa. Samalla kansalaisia opetetaan erottamaan aito euroseteli väärennöksestä. Eri maissa painettavat eurosetelit ovat kaikki samanlaisia. Eurokolikoiden toiselle puolelle tulee kunkin maan kansallisen tunnus.

(MTV3)