EU-tukien valvonta retuperällä

Ensimmäinen konkreettinen seuraus EU-tukitarkastusten tiukentumisesta on ollut tukien jäädyttäminen Pohjois-Suomessa.

Asiantuntijoiden mukaan EU-tukien hallinnointi Suomessa on paljon huonommassa jamassa kuin annetaan ymmärtää. Miljardiluokkaa olevien tukien hallinnointi on aiheuttanut muun muassa vallanhimoa eri ministeriöissä.

- Tärkein ongelma se, että jokainen taho on tottunut tiettyyn tehtävään ja valta-asemaan, joista mielellään pidetään kiinni, huomauttaa valtioneuvoston dosentti Tuomas Pöysti Valtiovarainministeriöstä.

Tarkastajat ovat vuosia valittaneet tilanteen toimimattomuudesta. Rahan käyttö on näyttänyt olevan holtitonta, ja rahojen hallinnointi liian monimutkaista.

- Ydinongelma on osittain myös siinä, että on vähitellen alettu tottua ajattelutapaan, että EU-raha on ilmaista rahaa. Näin ei ajatella loppuun asti sen käyttöä, toteaa Pöysti.

Työministeriön mukaan EU-rahoilla on luotu myös paljon haamutyöpaikkoja.

- Tässähän on kysymys yli 14 miljardista eurosta eli yli 80 vanhasta miljardista. Sehän on valtava summa. Hämmästyttää, että näistä hankkeista vain kolmasosassa käydään edes katsomassa, missä mennään, hämmästelee johtaja Matti Pukkio Työministeriö.

Uutinen nousi pinnalle myös eduskunnan kyselytunnilla. Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen mukaan Suomessa ei ole tehty mitään väärin.

- Kysymys on minun käsittääkseni siitä, että kun EU:n uudet tarkastajat perehtyvät ja lukevat EU-säännöksiä, niin heidän käsityksensä mukaan tarkastusketju ei toimi. Me olemme eri mieltä, Manninen sanoo.

Mannisen mielestä EU:n vaatimus tukien valvonnasta loisi turhaa byrokratiaa.

Ensimmäinen konkreettinen seuraus tarkastusten tiukentumisesta on ollut tukien jäädyttäminen Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelmalta. Suomessa EU-tukirahoja hallinnoi 50 organisaatiota, mm. kuusi ministeriötä, lääninhallitukset ja TE-keskukset.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat