EU tiivistää kriisiyhteistyötä

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alkaessa käynnistyy myös uudenlainen hätätila- ja kriisipäivystys EU-maiden kesken. Järjestelmän tarkoitus on varmistaa, että jos jossain päin maailmaa sattuu vakava kriisi tai onnettomuus, ovat EU-maat nopeasti valmiita antamaan toisilleen apua ja tukea.

Järjestelmä merkitsee, että tästä illasta lähtien valtioneuvoston kansliassa seurataan viranomaisten yhteydenottoja ja uutisia vuorokauden ympäri. Jos jokin EU-maa pyytää apua esimerkiksi pelastustoimiin voidaan sen järjestäminen panna nopeasti toimeen.

Kanslian päivystäjä pitää samalla huolen siitä, että valtion johto saa tarvittaessa tiedon maailman tapahtumista. CCA:ksi ristitty järjestelmä päätettiin perustaa vuoden 2004 tsunamin jälkeen, kun EU-mailta kesti monta päivää saada yhteiset toimet aloitetuksi.

- Toivottavasti tätä ei koskaan tarvita, sanoi valtiosihteeri Risto Volanen sanoi esittelytilaisuudessa.

Sisäministeriön pelastusylijohtaja Pentti Partanen arveli myös, että järjestelmä todennäköisesti käynnistetään melko harvoin. Viime vuosilta hän arveli, että lähinnä Kaakkois-Aasiaan iskenyt tsunami olisi ollut tilanne, jossa Suomi olisi voinut ottaa systeemin käyttöön.

- Estonia hoidettiin oman meripelastuksen voimin, Partanen totesi.

Toisaalta avuntarve voi yllättää kehittyneenkin maan, minkä takia on luotava järjestelmät ei vain avun antamiseen, vaan myös sen vastaanottoon. Tämä tarve tuli esiin esimerkiksi silloin kun Ruotsin talvimyrskyt aiheuttivat laajoja sähkökatkoja, Partanen kertoi.

Vuorokauden ympäri

Mahdollisia hoidettavia kriisejä voivat olla terrori-iskut, luonnonkatastrofit, kulkutaudit, ydinonnettomuudet tms. EU-maa, joka kaipaa muilta mailta apua, voi ottaa yhteyttä EU:n ministerineuvoston tilannekeskukseen, joka vuorostaan hälyttää neuvoston, komission ja puheenjohtajamaan pysyvän edustuston Brysselissä.

Kaikki EU:n toimielimet ja jäsenmaat ovat määrittäneet yhteyspisteet, joihin voidaan ottaa yhteyttä milloin vain, kun hätätilan sattuessa tarvitaan apua. Suomessa tämä piste sijaitsee valtioneuvoston kansliassa. Sieltä pidetään yhteyttä myös eri ministeriöiden omiin päivystyksiin.

- Puheenjohtajakauden ajaksi tätä toimintaa on tehostettu, kertoi tilannekuvakoordinaattori Timo Härkönen.

Päivystys toimii viranomaisten kesken, joten kyseessä ei ole kansalaisille eikä tiedotusvälineille suunnattu palvelu. Kansalainen tai toimittaja, joka kaipaa tietoa jostakin tapahtumasta joutuu turvautumaan muihin tietolähteisiin.

(MTV3-STT)