EU: Teurastettavan karjan määrää ei supisteta

Hänen mukaansa maatalouskomissaari Franz Fischler on huolissaan Britannian suunnitelmista vähentää teuraskarjan päälukua. Fischler on huomauttanut, että teurasnautojen lukumäärä oli keskeinen osa Britannian EU:n kanssa kesäkuussa solmimaa sopimusta, jonka on määrä johtaa siihen, että EU poistaa brittiläiselle lihalle asetetun vientikiellon.
-Komissaari on pettynyt siihen, ettei sopimusta ole pyritty panemaan toimeen sovitulla tavalla, kertoi Kiely.

Britannian hallitus ilmoitti harkitsevansa luopumista suunnittelemastaan 147 000 naudan lisäteurastuksesta sen jälkeen, kun Oxfordin yliopiston tutkijat kertoivat viime kuussa, että hullun lehmän tauti hävinnee viiden vuoden kuluessa, vaikka karjaa ei teurastettaisikaan.

Britannian maatalousministeri Douglas Hogg kertoi tänään EU:n maatalousministereille tutkijoiden tuloksista ja tavoista, joilla maa aikoo täyttää oman osansa EU:n kanssa solmimastaan sopimuksesta.

Maatalousministeri Kalevi Hemilä toisti Suomen kannan, jonka mukaan kaikkien päätösten hullun lehmän taudin torjumiseksi on perustuttava tieteelliseen näyttöön. Britannia ei ole tuonut uusia tutkimustuloksia EU:n eläinlääketieteellisen komitean käsiteltäväksi.

Kielyn mukaan yleisessä tiedossa on se, että tautiepidemia häviää ensi vuosisadan alussa, mikäli kyllin perinpohjaisista puhdistustoimista pidetään kiinni.

Kuluttajien luottamusta palauttamaan

Hullun lehmän tauti pysyy EU:n maatalousministereiden työohjelmassa myös jatkossa. Ministerien on määrä keskustella aiheesta ensi viikonloppuna epävirallisessa kokouksessa Irlannissa. Kokouksessa on tarkoitus keskustella siitä, kuinka palautettaisiin kuluttajien luottamus naudanlihaan.

Lokakuun alussa ministerit kokoontuvat uudelleen keskustelemaan toimista, joilla naudankasvattajien menetyksiä voisi korvata. Komission ehdotus rahoittaa kriisin aiheuttamia kustannuksia leikkaamalla mm. pinta-alatukia sai eilen kalsean vastaanoton maatalousministereiltä.

Hemilä uskoi puuttuvien noin 1,3 miljardin ecun löytyvän EU:n maatalousbudjetin muista säästöistä, vaikkei viljan tukia leikattaisikaan.

Koko EU:ssa kriisi on saanut kulutuksen laskemaan noin 20 prosenttia. Suomessa kulutus ei ole laskenut.
(STT-Reuter)