EU tehostaa otettaan Schengen-alueen ulkorajoilla

Miljardeja euroja maksavilla järjestelmillä on tarkoitus vähentää merellä menetettyjen ihmishenkien määrää ja ehkäistä valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta, kuten ihmiskauppaa ja huumeiden salakuljetusta.

Uuteen teknologiaan perustuvilla rajatarkastuksilla pyritään lisäksi saamaan Euroopan ulkopuolelta saapuvien tulemisista ja menemisistä entistä tarkempaa tietoa.

Laiton maahanmuutto EU:ssa vähentynyt

Arviot laittoman maahanmuuton määristä ovat karkeita ja vaihtelevat paljon. EU:n alainen Rajaturvallisuusvirasto Frontex kuitenkin arvioi, että tilanne oli viime vuonna huomattavasti parempi kuin vielä arabikevään aikoihin vuonna 2011.

Erityisen suurta pudotus on ollut Välimeren ja Kreikan ja Turkin välisen maarajan reiteillä.

Luvattoman siirtolaisuuden vähenemisen taustalla on muun muassa arabikevään vaikutusten laimeneminen ja Euroopan heikko taloustilanne. Myös Kreikan poliisin paljon kritiikkiä saanut, laittomia maahanmuuttajia vastaan suunnattu Xenios Zeus -operaatio, on vähentänyt haluja tulla Kreikkaan.

Juuri Kreikan ja Turkin välinen maaraja on ollut jo vuosia laittoman maahantulon polttopiste. Kreikka on rakentanut alueelle jopa aidan estääkseen luvattomia maahantulijoita saapumasta maahan.

Vaikka tilanne nyt on parempi, se voi Frontexin suomalaisen pääjohtajan Ilkka Laitisen mukaan muuttua nopeastikin.

– Kun katsotaan esimerkiksi Syyrian tilannetta tai sitten mikä on tilanne Libyassa tai tuolla Sahelin alueella, niin näihin liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Arabikevät opetti Euroopan unionille sen, että tällaisiin tilanteisiin tulee varustautua paremmin.

EUROSUR yhtenäistää rajavalvontaa

Varustautumiseen kuuluu muun muassa se, että EU on luomassa yhtenäistä rajavalvontajärjestelmää. EUROSUR-järjestelmässä jäsenvaltioiden rajavalvonnasta vastaavat viranomaiset vaihtavat tietoja keskenään ja tekevät tiivistä yhteistyötä Frontexin kanssa.

EU aikoo tulevaisuudessa hyödyntää Schengen-alueen ulkorajojen valvonnassa muun muassa miehittämättömiä lentolaitteita, satelliitteja ja sensoreja. Myös Suomessa Rajavartiolaitos pohtii miehittämättömien lentolaitteiden käyttöä rajavalvonnassa. Vielä päätöksiä laitehankinnoista ei kuitenkaan ole tehty.

– Tätä on tutkittu, ja tähän EUROSURiin tullaan myöhemmässä vaiheessa liittämään muun muassa EU:n satelliittitoimintaa, ja yhtenä vaihtoehtona tutkitaan nimenomaan tällaisten miehittämättömien lentolaitteiden käyttöä rajavalvonnassa, sanoo yksikön päällikkö Matti Sarasmaa Rajavartiolaitokselta.

Asetusluonnosta yhtenäisestä rajavalvontajärjestelmästä käsitellään parhaillaan sekä Euroopan neuvostossa että parlamentissa. Tarkoitus on, että järjestelmän perusta olisi toiminnassa jo tämän vuoden lokakuussa.

EUROSUR-suunnitelmat ovat herättäneet Euroopan parlamentissa paljon myös kritiikkiä. Suomalainen europarlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr.) pelkää, että tehostuva rajavalvonta voi johtaa varsinkin merioperaatioissa ihmisoikeusloukkauksiin.

– Puhutaan tällaisesta push back -operaatiosta, että siirtolaiset työnnetään takaisin. Silloin ei ehkä tutkita sitä, että olisiko ihmisillä mahdollisesti turvapaikkaoikeus kansainvälisten sääntöjen mukaan. Näin ollen kun näitä laivoja käännytetään, siinä voidaan rikkoa ihmisoikeuksia, Cronberg sanoo.

Perussuomalaisten meppi Sampo Terho pitää suunnitelmia EU:n yhtenäisestä ulkorajavalvonnasta hyvinä.

– Ei pidä ylidramatisoida tätä kysymystä. Tässähän ei olla millään tavalla muuttamassa Euroopan muuta maahanmuuttojärjestelmää. Kysymys on yksinomaan toimista laitonta maahanmuuttoa vastaan. Ja laiton maahanmuutto on aika pitkälti rikollisten organisoimaa toimintaa, joten tämä on ihan kannatettavaa toimintaa, Terho sanoo.

Smart borders automatisoi rajavalvontaa

EUROSURIN lisäksi Schengenin ulkorajoja on tarkoitus suojata niin sanotun Smart borders -järjestelmän avulla.

Järjestelmä pitää sisällään kaksi hanketta. Entry/Exit -järjestelmän (EES) avulla on tarkoitus selvittää, koska Schengen-alueen ulkopuolinen kansalainen saapuu alueelle jo koska sieltä poistuu; järjestelmä perustuu paljolti uuteen teknologiaan, muun muassa biometrisiin passeihin.

Järjestelmän toinen hanke on rekisteröityjen matkustajien ohjelma (RTP), joka mahdollistaa helpotetun ja nopean rajanylityksen niille etukäteen tarkistetuille henkilöille, jotka ylittävät rajan toistuvasti. Hankkeet edellyttävät toimiakseen laajan tietorekisterin keräämistä.

EU jyvittää rajavalvontaan miljardeja euroja

Halpaa lystiä EU:n tehostuva ulkorajavalvonta ei ole. EU-komissio on arvioinut, että pelkkä EUROSURin perustaminen maksaa lähes 340 euroa. Vihreää liikettä lähellä oleva Heinrich Böll -säätiö puolestaan arvioi tutkimuksessaan, että kustannus voi hyvinkin nousta lähes 900:n miljoonaan euroon.

Smart borders ja osittain myös EUROSUR on tarkoitus rahoitttaa EU:n sisäisen turvallisuuden kassasta, joka on tulevan kuusivuotisen budjettikauden (2014-2020) uusi rahoitusväline.

Kaikkiaan komissio ehdottaa tämän kassaan käyttöön yli neljää ja puolta miljardia euroa.

Smart borders -järjestelmän perustamiseen on jyvitetty kassasta jo yli miljardi euroa, vaikka asiasta ei ole minkäänlaista lainsäädäntöä tai yksimielisyyttä.

Tarja Cronberg ihmettelee miljardien syytämistä rajavalvontaan tilanteessa, jossa Eurooppaa kurittaa esimerkiksi kova nuorisotyöttömyys.

– Meillä on menossa ehkä päinvastainen liike, että täältä lähdetään pois sen takia, että Euroopassa ei löydy nuorille työtä. Ja jos katsotaan Euroopan parlamentin tasolla, niin rahaa olisi tällä hetkellä parempi käyttää nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseen. Mutta jos katsotaan, että se raha pitää laittaa rajavalvontaan, niin silloin katsoisin, että rajavalvojien lisääminen on se oikea tapa.

Sampo Terho uskoo, että tiukentuvaan rajavalvontaan jyvitetyt miljardit maksavat itsensä takaisin.

– Uskon, että tähän löytyy halua laittaa tarvittavat varat, ja uskon myös, että se on hyvin käytettyä rahaa. Jos ajatellaan vaikka Kreikan tilannetta, niin esimerkiksi omat kreikkalaiset kollegat Euroopan parlamentissa kertovat, että heillä on maassaan miljoona laitonta maahanmuuttajaa. Ja ajatelkaa sitä, millaiset kulut tästä tulee yhteiskunnalle, Terho sanoo.

Rajahankkeiden rahoituksesta on tarkoitus päättää EU:n tulevissa budjettineuvotteluissa.