EU-sopimus voi vaikuttaa presidentin osallistumiseen huippukokouksiin

Tasavallan presidentin Tarja Halosen osallistuminen Euroopan unionin huippukokouksiin on todennäköisesti määriteltävä uudestaan, jos Eurooppa-neuvosto saa virallisen aseman. Tähän asti presidentin paikallaolo on ollut perusteltua lähinnä siksi, että kyse on hallitusten välisestä kokouksesta. Eurooppa-neuvosto tunnetaan paremmin EU:n huippukokouksena, joka pidetään neljä kertaa vuodessa.

Tarja Halonen

Kyseessä on jäsenmaiden valtionpäämiesten tapaaminen, jossa toimitaan kansainvälisen oikeuden pohjalta. Huippukokouksen asema on epävirallinen, se ei ole varsinainen lainsäätäjä. Käytännössä EU-johtajat viitoittavat unionin toimintaa erilaisin suosituksin. Tulevassa EU:n perustuslaillisessa sopimuksessa Eurooppa-neuvostosta saattaa tulla virallinen EU:n toimielin, vaikka moni maa on sitä vastustanut.

Perustuslain mukaan Suomessa EU-politiikasta vastaa valtioneuvosto. Tällöin perusteet presidentin paikallaololle joudutaan todennäköisesti pohtimaan uudestaan. Tasavallan presidentti on perinteisesti osallistunut huippukokouksiin, kun niissä on käsitelty hänen toimivaltaansa kuuluvia ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita. Suomi joutuu tarkastelemaan tilannetta, kun EU:n perustuslaillinen sopimus on aikanaan määrä ratifioida. Asia on ollut esillä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.

Kahden päämiehen ongelma tuli ensimmäisen kerran esille ns. lautastaistelussa Korfun huippukokouksessa 1994. Suomelle oli varattu vain yksi paikka valtionpäämiesten illallispöydässä, mutta edustajia oli kaksi: presidentti Martti Ahtisaari ja pääministeri Esko Aho. Myös Ranskan presidentti Jacques Chirac osallistuu EU:n huippukokouksiin, mutta hänen osaltaan vastaavaa ongelmaa ei ole. Ranskassa presidentin asema on kansallisen lainsäädännön pohjalta erilainen. Nykyisin samasta puolueesta tulevat Chirac ja pääministeri Jean-Pierre Raffarin ovat vuorotelleet kokouksissa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat