Mainos

EU sopi maataloustukiperusteista

EU sopi yllättäen maaseudun kehittämistukien jakoperusteista. Varojen jaolle löydettiin pohjaraami, vaikka rahoista ei ole tietoakaan.

EU:n maatalousministerit lähtivät nousemaan takaperin puuhun hyväksymällä myöhään eilen illalla yllättäen jakoperusteet maaseudun tuleville kehittämistuille siitä huolimatta, ettei kauden 2007-2013 rahoituksesta ole tietoakaan.

Heti kokouksen alussa Luxemburgiin kokoontuneet ministerit henkivät vahvaa halua näyttää, että EU kykenee nousemaan kriisistään, johon se uppoutui rahoitussovun kaaduttua viikonlopun huippukokouksessa.

Ministereiden näytön paikkana oli maaseudun kehittämistä koskeva asetusesitys. Asetus linjaa kohteita, joihin kehittämisrahoja ohjataan ja kuinka paljon.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja luonnehti asetusta jakoavaimeksi, joka antaa laillisen pohjan tukien ohjaamiselle.

- Saatu ratkaisu on Suomen kannalta hyvä.

Asetuksella kootaan saman katon alle kaikki tuet, joita ohjataan maaseudun kehittämiseen EU:n kassasta. Rahasto koostuu neljästä eri kohdelinjasta, joille asetettiin prosentuaaliset minimitasot eli minkä verran jäsenmaan on tukipotistaan vähintään panostettava kuhunkin linjaan.

Korkeaojan mukaan nyt sovittu painotus antaa mahdollisuuden satsata Suomelle tärkeisiin luonnonhaittakorvauksiin eli LFA-tukiin sekä ympäristötukiin. Niihin arvioidaan suunnattavan noin 60 prosenttia Suomelle tulevista maaseudun kehittämisrahoista.

Kokous hyväksyi Suomen ja Ruotsin aloitteesta myös julkilausuman, joka vaatii, että Pohjois- ja Itä-Suomen sekä Pohjois-Ruotsin erityisasema ja sen mukaiset tukitarpeet otetaan jatkossakin huomioon.

Nyt odotetaan rahoitusta

Jakoraami on, muttei rahoituspäätöstä. Korkeaoja myönsi, että saadun tuloksen hyödyt paljastuvat lopullisesti vasta, kun jäsenmaiden johtajat aikanaan pääsevät sopuun unionin tulevasta rahoituksesta. Vasta sen jälkeen EU:n komissio voi esittää, kuinka paljon kullekin maalle annetaan.

Kuin ärsykkeeksi ministerit jättivät asiakirjoihin summat, joita komissio alunperin esitti maaseudun kehittämiseen - yhteensä lähes 89 miljardia euroa koko rahoituskaudella.

Tukien ei odoteta yltävän tuohon summaan. Todennäköisesti se asettuu lopulta 80 miljardin euron tuntumaan tai hieman sen alle.

Suomelle maaseudun kehittämistukia tulee EU:n kassasta tällä hetkellä karkeasti 350 miljoonaa euroa vuodessa lähinnä juuri luonnonhaittakorvauksina sekä ympäristötukina. Pahimmat ennakoinnit ovat karsineet Suomen tulevaa osuutta miltei kolmanneksella.

Näyttöjä haluttiin

- Kyllähän tämä oli meille näytön paikka rahoituksessa epäonnistuneen huippukokouksen jälkeen, Korkeaoja tuumi.

- Alussa tunnelmat olivat odottavat. Kuulosteltiin, mihin suuntaan juna lähtee vai jääkö se asemalle. Yleinen fiilis päätyi lopulta siihen, että eteenpäin se näyttäisi menevän. Jopa Britannian ministeri tuli paikalle hyvin matalalla ja sovittelevalla profiililla, hän kuvaili.

Britannialla oli keskeinen osuus, kun rahoitus kaatui huippukokouksessa.

- Ehkä osasyy on silläkin, että maatalousministerit tuntevat hyvin toisensa. Ensin kysellään ohran kasvusta, ja sitten vasta paneudutaan asioihin, Korkeaoja naureskeli.

(MTV3-STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.