EU: Serbian vastaiset pakotteet voidaan purkaa

Puheenjohtajamaa Ranska on voimakkaasti ajanut pakotteiden purkamista ja ehdotti niiden lopettamista jo ennen viime sunnuntain vaaleja. Yksimielisyyttä ei kuitenkaan saatu aikaan, lähinnä Britannian ja Hollannin kovan vastustuksen takia. EU-komissio ja unionin jäsenmaat ovat vaalien jälkeisissä lausunnoissaan asettuneet opposition puolelle, eivätkä hyväksy virallista vaalitulosta, jonka mukaan presidentinvaaleissa tarvittaisiin vielä toinenkin kierros. Opposition itse keräämiä tietoja pidetään uskottavampina.

Virallisen tuloksen uskottavuutta heikensi muun muassa se, ettei vaalilautakunta saanut seurata armeijan ja poliisien äänten laskua. Belgradin huhumyllystä kantautuneen väitteen mukaan armeijan äänistä jopa 83 prosenttia olisi mennyt opposition ehdokkaalle Vojislav Kostunicalle.

Pakotteita löysätty

EU:lla on Jugoslaviaa ja erityisesti Serbiaa vastaan useita pakotteita, joita pantiin toimeen Kosovon kriisin puhjettua, sekä vastalauseena riippumattomien tiedotusvälineiden vainoamiselle. Ne koskevat aseiden ja sotilastarvikkeiden vientiä ja sellaisten tuotteiden vientiä, joita saatettaisiin käyttää sisäisen vastarinnan tukahduttamiseen. Ne myös rajaavat hallintoon kuuluvien henkilöiden pääsyä EU-maihin.

Öljyn vientikielto on edelleen voimassa, vaikka sitä on osittain höllennetty; opposition hallitsemat kaupungit saivat viime talvena öljyä. Vienti Montenegroon ja Kosovoon on sallittu. Lentokielto on myös poistettu Montenegron ja Kosovon osalta. Taloussuhteet on katkaistu.

Jugoslavian ja Serbian hallitusten varat on jäädytetty samoin niiden omistamien yritysten. Investoinnit Serbiaan on kielletty, eikä vientiluottoja saa myöntää hallitukselle tai sen hallitsemille yrityksille. Kesästä lähtien kaupankäynti on sallittu sellaisten serbialaisten yritysten kanssa, joilla ei ole suhteita Milosevicin hallintoon. Ongelma on vain, että ns. valkoisen listan julkistaminen sai viranomaiset vainoamaan sille päässeitä yrityksiä.

Lisää apua

Samanaikaisesti EU on antanut Serbialle humanitaarista apua, mutta pyrkinyt kohdistamaan sen demokraattisen opposition hallitsemille alueille. Demokraattisesti hallittu Montenegro ja Kosovo saavat jälleenrakennustukea, mutta Serbian tukirahat ovat odottaneet demokratian paluuta. Komissio on ehdottanut, että Serbian jälleenrakentamiseen varattaisiin 2,3 miljardia euroa (13,6 miljardia markkaa) kuuden vuoden aikana.

Mikäli demokraattinen hallinto saadaan Serbiaan, joutuu EU panemaan ensi vuoden budjettiaan uusiksi. Nykyisessä luonnoksessa Serbian avustamiseen on ensi vuodelle varattu vain 40 miljoonaa euroa. Täysin kitkatta uusien suhteiden luominen Jugoslavian uuteen presidenttiin tuskin käy, vaikka Kostunica virkaansa pääsisikin.

Serbinationalistina tunnettu Kostunica on sanonut, ettei hän luovuta Milosevicia tai ketään muuta sotarikoksista epäiltyä Jugoslavian kansainväliseen sotarikostuomioistuimeen. Tämä on ollut EU-maiden keskeinen vaatimus, mutta niillä ei ole juuri keinoja panna sitä toimeen.

(STT)