EU sallimassa Mugaben vierailun

Vieläkin vaikeampi kysymys EU-maille on se, voidaanko Mugabe kutsua huhtikuussa Lissabonissa pidettävään unionin ja Afrikan huippukokoukseen. Jäsenmaiden enemmistö on ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan sitä mieltä, että kutsua ei pitäisi lähettää. -Mieluiten näkisimme, että hän ei osallistu kokoukseen, paitsi jos voisimme olla varmoja, että hän ei enää pääse palaamaan Zimbabween, Tuomioja sanoi Brysselissä.

Toisaalta unioni ei halua vaarantaa yhteistyötään Afrikan maiden kanssa. -Emme saa antaa Mugaben kaapata prosessia negatiivisessa mielessä, Tuomioja totesi.

Chirac kutsui Mugaben Afrikan maiden kongressiin, joka pidetään Pariisissa 20-21. helmikuuta. Ranska ilmoitti poistavansa viisumikiellon Mugabelta viime viikolla. Myös Tuomioja kummasteli ratkaisua. -Emme olleet siitä todellakaan iloisia. Se heijastui tämän päivän keskustelussa kaikkien taholta, Tuomioja totesi ministerikokouksen jälkeen.

Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh arvosteli vieläkin suoremmin Ranskan menettelyä. -Mielestäni on outoa, jos EU:lla on pakotteita Zimbabwea vastaan ja samaan aikaan Mugabe kutsutaan - vaikka kyseessä olisikin yhden valtion kutsu - erityiseen konferenssiin, Lindh sanoi Brysselissä.

Ruotsin ja Suomen lisäksi Britannia, Hollanti ja Saksa ovat arvostelleet Ranskan menettelyä. Myös Yhdysvallat pitää Ranskan kutsua valitettavana. EU:n sallivan kompromissin taustalla on se, että Ranskan pelätään lipsuvan kokonaan yhteisestä rintamasta.

Zimbabwea koskevat sanktiot ovat voimassa 18. helmikuuta asti eli kielto on ohi juuri ennen Mugaben vierailua. Monet jäsenmaat tosin vaativat Britannian johdolla niiden jatkamista.

Unioni sopi viime vuonna pakotteista, joihin sisältyy mm. presidentti Robert Mugaben ja hänen 20 hengen lähipiirinsä matkustusrajoitus, varojen jäädytys sekä asesaarto. Ulkomailta tuotavia aseita tai tarvikkeita ei haluta käytettävän terrorismiin tai maan opposition tukahduttamiseen.

EU:n suhteet Zimbabween tulehtuivat ennen viime kevään presidentinvaaleja, kun maa esitti vaatimuksia vaalien riippumattoman tarkkailijaryhmän jäsenten kansallisuuksista. Mustalle listalle joutuivat mm. Suomi, Ruotsi, Tanska, Britannia, Saksa ja Hollanti.

(MTV3-STT)