EU riitelee apupaketin koosta - ilmastoneuvottelut polkevat paikallaan

EU-maat ovat edelleen erimielisiä siitä, miten avokätisesti kehitysmaita pitää tukea ilmastonmuutoksen torjumisessa sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikeuksiin sopeutumisessa. EU-maiden valtiovarainministerit yrittivät ratkaista asiaa tänään Luxemburgissa. Epäonnistumisesta seuraa, että asia siirtyy EU-maiden johtajien käsittelyyn eli ensi viikon huippukokoukseen.

Teollisuusmaiden kehitysmaille antaman tuen suuruus on merkittävin auki oleva kysymys kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, jotka tähtäävät uuden ilmastosopimuksen solmimiseen joulukuussa Kööpenhaminassa. Kehitysmaat sekä kansalaisjärjestöt olivat toivoneet kovasti, että EU olisi lyönyt oman tarjouksensa pöytään tänään. Myös eräiden EU-maiden mielestä korttien paljastaminen nyt olisi ollut paras tapa auttaa paikallaan junnaavia neuvotteluita eteenpäin. Osa EU-maista - muun muassa Saksa - puolestaan katsoo, että summaa on turha paljastaa liian aikaisin. Monet EU-maat haluavat myös huomioida rahaa luvattaessa ilmastopaketin kokonaisuuden, eli esimerkiksi mitä kehitysmaat ovat valmiita tekemään ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Kehitysmaat odottavat teollisuumailta huomattavaa tukipakettia, koska teollisuusmaat ovat aiheuttaneet valtaosan ilmastonmuutoksesta ja koska kehitysmaat kärsivät sen seurauksista eniten. On puhuttu jopa 400 miljoonan euron summasta vuosittain. EU-komission on arvioinut, että tarve olisi 100 miljoonaa euroa vuodessa, ja että EU:n osuus siitä olisi 2 - 15 miljardia vuodessa. Tästä EU-komission esityksestä EU-maat eivät siis kuitenkaan päässeet tänään sopuun.

Miten raha kerätään EU-mailta?

EU-maiden kesken kiistaa aiheuttaa myös se, miten EU:n rahoitusosuus kerätään eri EU-mailta. Enemmistö maista haluaisi määritellä maksuosuudet maiden maksukyvyn sekä päästöjen perusteella, mutta Puola ja kahdeksan muuta Itä-Euroopan maata haluavat huomioida vain maksukyvyn. Päästöjen mukaan ottamien olisi niille epäedullista, koska Itä-Euroopassa käytetään yleisesti päästöjä runsaasti aiheuttavaa hiilivoimaa.

Osa EU-maista katsoo, että kehitysmaiden tukeminen pitäisi aloittaa jo ennen vuotta 2012 eli ennen kuin nyt neuvotteluiden alla oleva sopimus astuu voimaan. Mutta valtaosa EU-maista ei ole tästä ajatuksesta innostuneita, vaan haluaa aloittaa "vastuunkantamisen" vasta myöhemmin.

EU-maat ovat erimielisiä myös siitä, miten painokkaasti EU:n pitäisi neuvotteluissa ajaa tavoitetta leikata päästöjä 30 prosentilla. Esimerkiksi Tanska ajaa tätä ponnekkaasti, mutta etenkin EU:n uudet maat katsovat, että vähempikin riittää.

Uutisia Kööpenhaminen ilmastokokouksesta voit lukeatäältä.

Lue myös:

    Uusimmat