EU raivaa tietä geenimuunnellulle ruoalle

EU:n tuore geenimuunnellun ruoan direktiivi on tiukempi kuin asiaa koskeva tähänastinen lainsäädäntö ja sen tarkoituksena on suojella ympäristöä ja huomioida entistä paremmin myös terveysnäkökohtia. Tällä haavaa geenimuunneltujen tuotteiden (GMO) viljeleminen ja käyttö on käytännössä kiellettyä koko EU:n alueella.

Parisen vuotta sitten muutamat EU-maat vaativat, että geenimuunnellut tuotteet on kiellettävä EU:ssa, kunnes uusista säännöistä päästään sopimukseen. Suomi ei ollut näiden maiden joukossa, mutta on käytännössä seurannut niiden esimerkkiä, kerrotaan ympäristöministeriöstä. Geenejä muuntelemalla voidaan saada aikaan esimerkiksi kasvilajeja, jotka kestävät entistä paremmin hyönteismyrkkyjä.

EU-parlamentin äänestyksessä direktiivi hyväksyttiin äänin 338-52. Kaikkiaan 85 edustajaa äänesti tyhjää. Kukaan suomalaisista europarlamentaarikoista ei vastustanut esitystä. Vihreiden Heidi Hautala ja Matti Wuori sekä vasemmistoliiton Esko Seppänen äänestivät tyhjää.

GMO-direktiivi on tiukempi kuin vuodelta 1990 peräisin oleva aiempi säädös. Nyt EU vaatii muun muassa tiukempaa valvontaa ja testausta kuin aiemmin. Geenimuunnellut tuotteet on myös merkittävä paremmin, ja niiden mahdollisia vaikutuksia ympäristölle ja terveydelle on seurattava tehokkaammin. Tarkoituksena on, että kaikkiin geenimuunneltuihin tuotteisiin on laitettava tieto asiasta kuluttajille.

Direktiivin mukaan GMO-tuotteille määrätään myös alkuvaiheessa kymmenen vuoden käyttöaika. Lääkkeet eivät kuitenkaan kuulu direktiivin piiriin.

"Maailman tiukin laki"

-Meillä on nyt maailman tiukin GMO-lainsäädäntö, sanoi brittiläinen europarlamentaarikko David Bowe, joka on ollut mukana valmistelemassa uuteen direktiiviin liittyvää mietintöä.

Geeniruokaa

Direktiiviä on tarkoitus täydentää vielä vuoden kuluttua annettavalla säädöksellä ja uudella direktiivillä. Tämän jälkeen GMO-valvonnan katsotaan olevan niin kattava, että EU:n komissio toivoo jäsenmaiden voivan luopua nykyisestä GMO-tuotteiden kiellostaan, kertoi ympäristökomissaari Margot Wallströmin edustaja STT:lle. David Bowe sanoi uutistoimisto Reutersille uskovansa, että uusia geenimuunneltuja kasvilajeja päästään viljelemään noin vuoden kuluttua.

Suomen ympäristöministeriöstä kerrotaan, ettei Suomi ole itsenäinen toimija tässä kysymyksessä. Ministeriön mukaan on kuitenkin todennäköistä, että Suomi voi luopua kiellosta tietyillä edellytyksillä, nimittäin jos ympäristö- ja terveysnäkökohdat huomioidaan riittävässä määrin ja valvonta hoidetaan kunnolla. Ministeriön mukaan uusi direktiivi korostaa turvallisuutta, koska geenimuunneltujen tuotteiden riskivaikutukset on arvioitava sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Direktiivi saatiin aikaan sovittelumenettelyllä ministerineuvoston ja parlamentin kesken, ja se tulee voimaan jäsenmaissa puolentoista vuoden sisällä.
(STT)