Ursula Von der Leyen haluaa Euroopan unioniin yli 30 jäsenmaata | MTV Uutiset
EU-pomo haluaa unioniin yli 30 jäsenmaata – "Edellyttää todella voimakasta uudistumista"
3:14MTV Uutiset Brysselissä: Puhuiko von der Leyen itseään jo seuraavan komission johtoon?
Julkaistu 13.09.2023 13:40(Päivitetty 13.09.2023 22:36)
MTV UUTISET – STT
EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen luonnehtii komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ajatusta yli puolen miljardin ihmisen ja yli 30 maan unionista kunnianhimoiseksi.
Ursula Von der Leyen puhui visiostaan tämän kauden komission viimeisessä unionin tilaa käsittelevässä puheessaan Euroopan parlamentin edessä Strasbourgissa.
Myös Jutta Urpilainen kommentoi asiaa suomalaismedialle Strasbourgissa puheen jälkeen.
– Kuulostaahan se aika kunnianhimoiselta tavoitteelta. Mutta samaan aikaan osa tai toinen puoli tätä viestiä oli se, että silloin se edellyttää myös Euroopan unionin todella voimakasta uudistumista, Urpilainen sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa asioiden päättämistä yhä useammin jäsenmaiden määräenemmistöllä ja EU:n instituutioiden kehittämistä, Urpilainen arvioi.
– Siinä tietenkin pallo on hyvin paljon jäsenmailla, että kuinka ikään kuin kunnianhimoisiin päätöksiin jäsenmaat ovat valmiita, Urpilainen sanoo.
Von der Leyenin puheessa kuului yritysten, ihmisten ja maatalouden auttaminen vihreän siirtymän yli. Urpilainen tulkitsee tätä niin, että von der Leyen katsoo polun olevan oikea. Urpilainen uskoo kansalaisten jakavan tämän sitoumuksen esimerkiksi kesän tulvien, metsäpalojen ja Etelä-Euroopan järkyttävien lämpötilojen jälkeen.
– Mutta sitten samaan aikaan on tärkeää, että me tuemme Euroopan kilpailukykyä ja tuemme meidän teollisuutta, jotta me pystymme myös sitten oikeasti toimeenpanemaan sen vihreän siirtymän, Urpilainen tulkitsee.
Urpilainen sanoo uskovansa, että vihreä siirtymä on seuraavasta puheenjohtajasta riippumatta myös seuraavan komission työlistalla.
Von der Leyenin puheessa ei kuultu kovin paljon suuria uusia avauksia Ukraina-tuesta, vaikka tuen säilymistä vakuutettiin.
Urpilainen katsoo, että vahva tuki Ukrainalle oli silti yhä läsnä puheessa ja toisaalta laajentumispuhe oli myös näköalan antamista Ukrainalle.
– Ehkä viime vuoteen verrattuna Ukrainan osuus tässä puheessa oli vähäisempi, jos ihan miettii ajankäyttöä ja sitä, kuinka paljon hän sitä teemaa käsitteli.
Oliko kyse vaalipuheesta?
Von der Leyenin puhetta voi arvioida myös siitä näkökulmasta, että komission ilmastopolitiikka on alkanut kerätä laitaoikeiston nousun pelossa myös kritiikkiä hänen omiensa joukosta keskustaoikeistossa.
Tämä voi olla von der Leyenille ongelma, mikäli hän haluaisi olla myös seuraavan komission johdossa ensi kesän europarlamenttivaalien jälkeen.
Renew-ryhmässä oleva Nils Torvalds piti puhetta ilman muuta vaalipuheena, koska von der Leyen halusi hänen mukaansa puheessaan osoittaa olevansa tehokas johtaja viimeiset kuukaudet.
Myös Alviina Alametsä näki puheessa vaalipuheen piirteitä, koska esimerkiksi sateenkaari- ja ihmisoikeusteemat olivat vähentyneet aiemmasta.
– Koska muutos oli aika selkeä verrattuna hänen aikaisempiin puheisiinsa, Alametsä sanoi.
Vasemmiston Silvia Modig nosti esille ylipäänsä kontroversiaalien asioiden puutteen, mikä loi vaikutelman vaalipuheesta.
Sarvamaa ja Kumpula-Natri eri linjoilla
Demarimeppi Miapetra Kumpula-Natri sanoi tunnistaneensa puheessa myös omasta ryhmästään lähteneitä viestejä ja uskoi, että vaalipuhe olisi suunnattu enemmän von der Leyenin omalle viiteryhmälle eli keskustaoikeistoon.
EPP-ryhmän meppi Petri Sarvamaa kokoomuksesta sanoi uskovansa, että von der Leyen ei halua lähteä "fifty-fifty -komission" heikoksi puheenjohtajaksi, vaan haluaa ensin katsoa vaalituloksen.
– En pidä kovin hyvänä vaalipuheena. Hän tuskin itsekään sitä oli vaalipuheeksi rakentanut. Tämä on sen verran monimutkainen kuvio tämä komission puheenjohtajan valinta, että ei ole mitään selkeää tietoa vielä.
ECR-ryhmään kuuluva Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) puolestaan sanoi, että hänen mielestään von der Leyenillä on aina elegantti ja arvokas tapa puhua. Ruohonen-Lernerin mukaan viesti oli kertoa, että 90 prosenttia tavoitteista on saatu suoritettua ja 10 prosenttia on jäljellä.
– Että hyvin on mennyt kaikki ja siitä tulee sitten jatkoa, Ruohonen-Lerner sanoi.
Myös ensi kesän europarlamenttivaalit ovat näkyneet Strasbourgissa ja Brysselissä viime kuukausina, kun keskustaoikeistossa on hermoiltu äänten karkaamisesta laitaoikealle. Lisäksi komissiossa on alkanut käydä kato, kun komissaareja on siirtynyt muihin tehtäviin tai vaalivapaille muiden tehtävien toivossa.
Myös Urpilaisen odotetaan liittyvän tähän joukkoon SDP:n presidenttiehdokkuuden seurauksena.
– Kyllä minun mielestäni meillä on hyvin vahva kollegiaalinen henki komissiossa ja vahva sitoutuminen myöskin viedä loppuun antamamme aloitteet ja tehdä töitä ihan sinne viimeiseen päivään asti. Totta kai on aina surullista, jos osa ihmisistä lähtee, mutta samaan aikaan sitten (on) sellainen hyvin vahva joukkuehenki ja tuki myöskin puheenjohtajalle tehdä töitä viimeiseen päivään asti.
