EU-politiikkaan pohjoinen ulottuvuus

Suomi sai läpi aloitteensa pohjoisen ulottuvuuden luomiseksi EU:n politiikalle tänään Luxemburgissa päättyneessä huippukokouksessa. EU:n komissiolle annettiin tehtävä laatia raportti asiasta viimeistään ensi vuoden joulukuussa pidettävään huippukokoukseen.

Maininta pohjoisesta ulottuvuudesta on mukana huippukokouksen päätöslauselmissa. Suomen tavoitteena on ollut saada unionille yhtenäinen linja yhteistyössä pohjoisilla lähialueilla; muun muassa ympäristönsuojelun, energia-, liikenne- ja teollisuuspolitiikan alalla.

Pohjoisten alueiden yhteistyön kehittäminen nousi esille hieman yli 10 vuotta sitten kun silloisen Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov otti asian esille vieraillessaan Murmanskissa. Sen jälkeen pohjoisesta ulottuvuudesta on puhuttu eri yhteyksissä ja sillä on tarkoitettu milloin pohjoismaista yhteistyötä, milloin laajempaa toimintaa. Nyt EU:n huippukokouksen määritelmä puhuu pohjoisesta laajana käsitteen.

Pohjoinen ulottuvuus oli esillä jo edellisen, Esko Ahon (kesk.) hallituksen toiminnassa. Viime keväänä nykyinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) kirjoitti asiasta EU:n komission puheenjohtajalle Jacques Santerille ja toivoi sille parempaa huomiota unionin politiikassa.

EU:n rahojen katto jäi auki

EU:n tulevaisuusohjelmasta Agenda 2000:sta huippukokous keskusteli vielä illansuussa. Espanja ja Portugali torjuivat sen, että huippukokous olisi ottanut kantaa unionin rahoituskehykseen ja rakennepolitiikkaan lähivuosina. Puheenjohtajamaa Luxemburg esitti, että unionin toimintoihin käytettävillä rahoilla säilyisi nykyinen katto. Se on 1,27 prosenttia EU-alueen bruttokansantuotteesta.

Tulevan maatalouspolitiikan suuntaviivoista päästiin sopuun. Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) esityksestä maatalouskohtaan tehtiin lisäys, jonka mukaan maataloutta on voitava harjoittaa myös niillä alueilla, joilla on erityisiä vaikeusia maataloudessaan.

Ruotsikin sai läpi tavoitteitaan

Huippukokous hioi tänään hieman eilen sopimaansa ratkaisua laajentumisneuvottelujen aloittamisesta. Ruotsin vaatimuksesta nyt puhutaan liittymis- ja neuvotteluprosessista kun puheenjohtajamaa Luxemburg otsikoi esityksensä vain liittymisprosessiksi.

Laajentuminen alkaa maaliskuun 30. päivä ensi vuonna pidettävällä kokouksella, jolloin kaikki kymmenen Itä-Euroopan hakijaa ja Kypros tapaavat EU-maiden ulkoministerit. Varsinaiset jäsenyysneuvottelut aloitetaan keväällä Kyproksen, Unkarin, Puolan, Viron, Tshekin ja Slovenian kanssa. Niitä ei kuitenkaan käydä samalla tapaa yhtä tahtia kuin käytiin Suomen, Ruotsin, Itävallan ja Norjan kanssa.

Viiden muun hakijan, Latvian, Liettuan, Bulgarian, Romanian ja Slovakian kanssa ryhdytään valmistelemaan neuvotteluita, ja niiden edistystä arvioidaan kerran vuodessa. Jäsenyysneuvottelujen käymistä kaikkien kanssa ajaneen Ruotsin pääministeri Göran Persson sanoi, että Suomi muutti kantaansa 5+1-mallin taakse, mikä heikensi laajoja neuvotteluja ajaneiden rintamaa. Perssonin mielestä Suomi suhtautui liian kiltisti komission esitykseen.

Britannian pääministeri Tony Blair vakuutti, että laajentumisneuvottelujen aloittamismalli ei sulje ketään pois. Hänen mielestään tiiviimmät neuvottelut kuuden maan kanssa helpottavat myöhemmin joukkoon tulevien neuvotteluja. Blair piti kuitenkin laajentumista mahdottomana, ellei EU uudista maatalouspolitiikkaansa. Britannia aikoo tarttua asiaan ensi vuoden alusta alkavalla puheenjohtajakaudellaan.

(STT)


Lue myös:

    Uusimmat