EU pohtii uudelleen Irakin humanitaarisen avun kohteita

Komissaari Emma Bonino: "Irak on hyvin vauras maa, mutta sen asukkaat elävät kurjissa oloissa hallituksen toiminnan vuoksi."

Humanitaarisen avun tarve Irakin keski- ja eteläosissa on vähintään yhtä suuri kuin kurdien valvomassa Pohjois-Irakissa, sanoi EU:n humanitaarisesta avusta vastaava komissaari Emma Bonino vierailtuaan maassa. Bonino kertoi matkansa kokemuksista lehdistötilaisuudessaan Brysselissä tänään.

EU on ollut Irakin suurin avustaja Persianlahden sodan jälkeen. EU on antanut sille apua yli 200 miljoonan ecun eli 1,18 miljardin markan edestä vuodesta 1991 lähtien.

EU aikoo arvioida uudelleen Irakin avuntarpeen nyt, kun YK on antanut Irakille luvan viedä öljyä ruuan ja lääkkeiden ostamiseksi. Irak saa myydä öljyä 2,3 miljardin dollarin eli 12,7 miljardin markan edestä puolivuosittain. Muutoin YK:n päättämä öljynvientikielto on yhä voimassa.

Öljyn vienti ruuan ostamiseksi on sallittua nyt toista puolivuotiskauttaan.
-Ajattelemme vetäytyä Irakista vaiheittain ja siirtää hankkeen jollekin muulle järjestölle, Bonino sanoi. Vielä on liian aikaista lopettaa kaikki apu.
-Aiomme vastaisuudessa keskittyä enemmän miinanraivaukseen ja miinojen uhreihin, koska heitä ei avusteta YK:n öljyä ruuan ostamiseksi -ohjelmasta.

Boninon oli tavattava Irakin hallituksen edustajia voidakseen liikkua ongelmitta maassa. Irakin varapääministeri Tareq Aziz oli vaatinut EU:ta painostamaan YK:ta, jotta talouspakotteet poistettaisiin. Bonino oli tähdentänyt, ettei Irak vielä ole täyttänyt ehtoja, jotka siltä vaaditaan pakotteiden poistamiseksi. Irak ei ole tuhonnut kaikkia joukkotuhoaseitaan, ihmisoikeuksia ei kunnioiteta ja suuri joukko pääasiassa kuwaitilaisia sotavankeja on yhä kateissa, totesi Bonino.

Hallituksen valvonnassa olevat Irakin keski- ja eteläosat tarvitsevat humanitaarista apua enemmän kuin kurdien hallitsemat pohjoisosat. Pohjoisen elintarviketilanne on parantunut selvästi sitten toukokuun, mutta myös siellä on puutetta lääkkeistä, kertoi Bonino. Irakilla on lisäksi vaikeuksia juomaveden saamisessa koko väestölle. Boninon mukaan vedestä ei ole pulaa, mutta maan vedenpuhdistusjärjestelmiä on parannettava.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat