EU -parlamentti yksimielinen budjetista

Budjettiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä parlamentti hyväksyi torstaina budjettivaliokunnan mietinnön ilman muutoksia. Mietinnössä esitetyt loppusummat eivät paljoa eroa budjettiesityksen loppusummista.
Sekä budjettivaliokunnan saksalainen puheenjohtaja Detlev Samland että budjettikomissaari Erkki Liikanen olivat varsin tyytyväisiä tuloksiin. Samland kiitti, että koskaan aiemmin ei vastaavaa budjettiyhteistyötä ole ollut parlamentin ja komission kanssa. Liikanen mainitsi, että nyt kyse on hyvin erilaisesta talousarviosta. Hän veisteli, että tähän saakka parlamentti on kannanotoissaan käyttänyt kaikki rahat, jotka ovat budjettikaton rajoissa mahdollista.

Budjettiesitys on laadittu siten, että jäsenmaiden rahoitusosuus jää alle 1,15 prosentin kunkin bruttokansantuotteesta. Kattona on 1,27 prosenttia.
Niin parlamentti, komissio kuin ministerineuvostokin korostavat budjetin nollakasvua. Liikanen muistutti, budjetin kasvu on rajoitettu jäsenmaiden keskimääräisen kasvun alapuolelle. Liikanen korosti myös, että tukipolitiikka on saatava kuriin: budjetissa ei ole löyhää rahaa ja tukiin pitää liittyä aina myös omia rahoja. Kaiken kaikkiaan Liikasen mielestä tuissa on keskityttävä niihin hankkeisiin, joista on mahdollista saada "lisäarvoa" Euroopalle.

Maatalousbudjettia käsitellään vielä marraskuussa kolmikantaneuvotteluissa budjettivaliokunnan, komission ja ministerineuvoston kesken. Parlamentti ottaa lopullisen kannan budjettiesitykseen joulukuussa.
Liikanen uskoo, että parlamentin budjettilinja pysyy loppuun asti samana, jos käsittelyssä oleva työllisyysaloite hyväksytään. Siinä on tarkoitus suunnata varoja etenkin pienen ja keskisuuren yritystoiminnan suuntaan.
Parlamentti päätyi budjettikannassaan maksusitoumusmäärärahoissa 91,8 miljardiin ecuun eli noin 541 miljardiin markkaan ja maksumäärärahoissa 84,6 miljardiin ecuun eli noin 500 miljardiin markkaan. Näissä luvuissa ei ole olennaista eroa komission alkuperäiseen ehdotukseen.
(STT)