EU ottaa oppia Kreikan kriisistä

-Ei jotakin niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin. Vanha viisaus alkoi saada sisältöä tänään Madridissa, missä EU:n valtiovarainministerit pohtivat viimeinkin vakavasti sitä, miten talouspolitiikkaa tulisi koordinoida varsinkin euroryhmän maiden kesken niin, ettei Kreikan aiheuttaman kriisin kaltainen tilanne pääse enää toistumaan. Tähän astihan varsinkin Saksalle taloushallinnon pelkkä mainitseminenkin on ollut pahasta.

Talouskomissaari Olli Rehn tuli Madridiin junalla Brysselistä asti päämääränään vahvistaa EU:n kovia kokenutta vakaussopimusta, joka määrää rajat euroryhmän maiden budjettivajeille ja velkataakalle. Rehn ehdotti, että tästä lähtien jäsenmaiden pitäisi alkaa keskenään tarkkailla toistensa budjettipolitiikkaa ja velkataakkaa ja keskustella niistä avoimesti. Nain ainakin pyrittäisiin välttamään se, että jonkin maan budjettipolitiikasta on haittaa jollekin toiselle. Alue on niin herkkä, ettei siitä keskustelua olisi voitu ajatellakaan vielä jokin aika sitten. Budjettipolitiikka kuuluu kunkin maan kansalliseen päätäntävaltaan. Saksa ehättikin perjantaina heti sanomaan, että maan eduskunta, Bundestag, päättää asiasta.

Kissa pöydälle

Mutta kissa saatiin kuin saatiinkin nostetuksi pöydälle. Kaikki ovat nyt yhtä mieltä siitä, että talouspolitiikan koordinointia on ehdottomasti lisättävä, kutsuttiin sitä sitten taloushallinnoksi tai miksi hyvänsä. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan aiheesta käytiin erittäin hyvä alustava keskustelu. Suomen puolesta Katainen toi esille sen, että vakaussopimuksen vahvistamista tukisivat myös rangaistukset uppiniskaisia jäsenmaita kohtaan. Esimerkiksi ns. koheesiorahat, joita varsinkin monet etelän maat saavat, voitaisiin jäädyttää, jos maa ei pysy vakaussopimuksen kaidalla tiellä.

Myös Rehnillä tuntuu olevan samanlaisia kaavailuja mielessä; ainakin eräänlainen "early warning"-järjestelmä eli se, että maan tilanteesta annettaisiin varoitus jo ensimmäisten merkkien näkyessä. Päämääränä on, ettei tilannetta enää koskaan päästetä niin pitkälle kuin Kreikan kanssa on käynyt. Sitten kun maa on niin pahassa tilassa kuin Kreikka nyt, eivät mitkään rangaistukset enää auta, päinvastoin. Siksi varoitusten on tultava hyvissä ajoin.

Euroopan keskuspankin johtaja Jean-Claude Trichet korosti Madridissa myös sitä, että tuottavuuserot eri maiden välillä on asia, johon on alettava kiinnittää vakavissaan huomiota. Kaikilla niillä mailla, jotka ovat nyt huonossa jamassa, yksikkötuottavuus on kaikkein alhaisin. Valtiovarainministeri Katainen on tuonut asiaa esille jo pitkään, mutta vasta nyt se alkaa saada tosissaan vastakaikua. Trichet on jopa sitä mieltä, että jos rahaliiton maita sitovat Maastrichtin kriteerit pitäisi laatia uudelleen, hän ottaisi niihin mukaan myös tuottavuuskriteerin.

Kreikka ei ollut virallisesti tämän Madridin valtiovarainministerikokouksen kuuma aihe, mutta tietysti se oli kaikkien huolista päällimmäisin. Ministerit keskustelleet lainkaan siitä, kuinka paljon Euroopan ilmatilan pysähdystila tulee maksamaan maanosalle - mutta sen sijaan vakavaa pohdintaa aiheutti se, miten ihmeessä EU:n ja Euroopan keskuspankin edustajat pääsevät nyt maanantaina Ateenaan! Maanantain tapaaminen Ateenassa onkin tärkeä etappi kohti sitä tosiasiaa, että Kreikka todella pyytää euroryhmän maiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lainapaketin käyttöönottoa. Kreikka on itse pyytänyt EU:n, Euroopan keskuspankin ja IMF:n edustajien tulemista Ateenaan maanantaina. Siitä voi päätellä, että on todellakin enää vain ajan kysymys, milloin lainapaketti pannaan täytäntöön. Vaikka euroryhmän maat sopivat viime sunnuntaina kahdenvälisistä lainoista IMF:n kanssa, monta asiaa jäi vielä epäselväksi, mm. se miten yhteistyö EU:n ja IMF:n välillä toimii. Kaikesta siitä on määrä tehdä selvyys Ateenassa maanantaina. Sen jälkeen voitaneen odottaa nopeastikin Kreikan virallista pyyntöä lainan saamiseksi. Siina paketissa Suomen osuus on 555 miljoonaa euroa.

Lue myös:

    Uusimmat