EU on hutera torjumaan terroristeja

Turvallisuudesta keskustellaan yleensä vasta silloin, kun vahinko on jo tapahtunut. Kuvitellaan kuitenkin tilanne, että Helsingissä räjähtäisi useita, valtavaa tuhoa aiheuttavia autopommeja. Tekijäksi ilmoittautuisivat terroristit, jotka sanovat lisää olevan tulossa. Olisiko EU:hun kuulumisesta tuolloin mitään hyötyä?

Euroopassa terrorismin uhkaa ei tarvitse kuvitella. Muun muassa Iso-Britannia, Saksa ja Tanska ovat viime aikoina saaneet estettyä iskuja viime hetkellä. Ja Suomeen kohdistuu ihan sama terrorismin uhka kuin muihinkin Euroopan maihin. Näin uskoo EU-asiantuntija Peter Ekholm.

- Pelon varassa ei voi elää. Mutta ei voi kuvitella, että Suomi on lintukoto. Että terroristit eivät tajuaisi tulla tänne, koska meillä on niin surkeat ilmat.

Tuntematon Europol

Euroopan unioni julistaa koreasti, että sen tärkeimpiä tavoitteita on luoda vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue. Mutta onko EU:sta apua silloin, kun turvallisuuden suhteen pitäisi ryhtyä tositoimiin? EU:lla on kyllä oma poliisivirasto, mutta aika harva on siitä koskaan kuullutkaan.

Europol ei ole Yhdysvaltain FBI:n tyyppinen, omin päin huippusalaisia operaatioita ratkova virasto. Europolin tarkoitus on lähinnä huolehtia siitä, että alueen poliisit pystyvät tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan tietoja rikollisista. Omaa FBI:ta ei Eurooppaan edes kaivata, sanoo poliisijohtaja Kari Rantama.

- Luulen, että se on poliittisesti niin iso kysymys. Ehkä joillain alueilla Europolin toimivaltuuksia voidaan lisätä. Esimerkiksi eurojen väärentäminen voi olla sellainen, missä Europolin toimintavaltaa voidaan viedä ehkä vähän pidemmälle. Mutta ei niissä asioissa, jotka koskevat Suomea.

Tässä asiassa jokainen jäsenvaltio haluaa siis itsepäisesti vastata omasta tontistaan. Suomalaisten olisi vaikea hyväksyä sitä, että meidän rikoksia ratkottaisiin vaikkapa Portugalissa. Peter Ekholmin mielestä omasta tontista huolehtimisen politiikkaa olisi kuitenkin syytä vielä miettiä.

- Nykyjärjestelmähän toimii terroristien eduksi. He kyllä tietävät, että jokaisessa maassa hoidetaan asiat itse.

Ekholm pitää nykyistä ajattelutapaa lähinnä kummallisena. Jos Espanjassa räjähtää metro, kukin jäsenmaa miettii lähinnä, miten oman metron turvallisuutta olisi syytä parantaa.

Rikollisen vapaa liikkuvuus

Mutta entäpä muista EU-maista tulevat uhat? Nehän vaikuttavat meidän arkeemme jo nyt.

Esimerkiksi suomalaista metalliromua on alettu rahdata ulkomaille, koska siitä maksetaan hyvin. Hurjimmissa tapauksissa varkaille ovat kelvanneet sillankaiteet tai ongelmajätteisiin lajitellut auton akut. Toki suomalaiset osaavat rötöstelyn itsekin, mutta Schengenin sopimuksen tuoma vapaa liikkuvuus koskee myös rikollisia.

Moni ei-toivottu ilmiö saapuukin Suomeen satamien ja lentokenttien terminaalien kautta, kertoo poliisijohtaja Kari Rantama.

- Jokainen voi lehtiä lukemalla tai uutisia seuraamalla huomata, että Suomessa tapahtuu sellaisia rikossarjoja, mitä täällä ei ollut 80-luvulla - tai edes 90-luvun alussa. Ihmisten liikkumista helpotetaan ja rajoja madalletaan. Silloin viranomaiset tulevat hiukan perässä.

Hutera selkänoja

Suomi äänesti EU: hun liittymisestä vuonna -94. Silloin toiveet paremmasta turvallisuudesta ja erityisesti Venäjän pelko saivat epävarmat äänestäjät laittamaan ruksin kyllä-vaihtoehdon kohdalle. Ja suomalaiset ovat saaneet mitä tilasivat, nimittäin mielenrauhaa.

- EU on vähän kuin rantatuoli, sen selkänoja voi pettää. Kun ei ole resursseja puolustukseen, se on vähän hintelä selkänoja. Kuitenkin turvallisuuden tunne Suomessa on varmaan kasvanut.

EU on lisännyt vakautta koko Euroopan mittakaavassa. Mutta lintukoto-Suomen turvallisuutta se on heikentänyt. Juuri nyt EU:ssa kaavaillaan laajentumista, eivätkä nämä suunnitelmat ainakaan toteutuessaan parantaisi turvallisuutta Suomessa.

Juttu on osa MTV:n uutisten viikolla 8 julkaistavaa EU-juttusarjaa