EU:n vesidirektiivi suuri haaste ympäristöhallinnolle

EU:n vesidirektiivistä on tulossa ympäristöhallinnolle uusi jättiurakka. Asiantuntijat arvioivat, että vesidirektiivin läpivienti vuoteen 2015 mennessä on laajuudeltaan ja työmäärältään jopa satakertainen Natura-suojeluohjelmaan verrattuna.

Kaikki pintavedet ja mittavan määrän pohjavesiä kattava EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää aivan uudenlaista tietoa Suomen vesistä.

- Nimenomaan biologiaa tutkitaan, koska meidän pitäisi nyt tietää paljon tarkemmin vesikasveista, pohjaeläimistä ja kasviplanktonista. Tähän asti emme ole tienneet esimerkiksi sitä, millaista pohjaeläimistöä meillä on isojen vesistöjen rantavyöhykkeessä, kertoo johtaja Marketta Ahtiainen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta.

Selvitystyö on aloitettu alueellisissa ympäristökeskuksissa ja urakkaa riittää. Tiedot on kerättävä kaikista järvistä 50 hehtaarista ylöspäin, jokivesistöissä kokoraja on 2000 hehtaaria. Myös kalakannoista tarvitaan perusteelliset tiedot.

Laki vesienhoidon järjestämisestä tuli voimaan kaikessa hiljaisuudessa viime vuoden viimeisenä päivänä. Suomi jaetaan viiteen vesihoitoalueeseen, joilla tehdään suunnitelmat vesistöjen suojelusta ja ennallistamisesta. Kaikista suunnitteluvaiheista asianosaisia pitää kuulla.

- Kuulutusmennettelynä se on massiivinen. Se tapahtuu kolme kertaa ennen vesienhoitosuunnitelman valmistumista. Kyseessä on asia, joka pitää tehdä tarkkaan ja huolella, jotta kaikkia säännöksiä noudatetaan, kertoo ylitarkastaja Jukka Matinvesi ympäristöministeriöstä.

Ympäristöhallinto aikoo ottaa oppia Naturan karkeista virheistä. Se alkaa selvitä ensi vuonna, kun ensimmäinen kuulemiskierros tulee. Koko urakan pitäisi olla valmiina vuonna 2015, mutta Naturakin on yhä kesken ja pahasti myöhässä.

(MTV3)

(Yhdeksän uutiset 11.07.2005)