EU:n uudistuspaketti ei kelvannut Bosnian johtajille

EU:n, Yhdysvaltain ja Bosnia-Hertsegovinan neuvottelut takkusivat tänään pahasti. Bosnia-Hertsegovinan poliittiset johtajat tyrmäsivät EU:n ja Yhdysvaltain esittämän uudistuspaketin, mutta suostuivat jatkamaan neuvotteluja huomenna.

EU ja Yhdysvallat yrittävät ratkoa Bosnia-Hertsegovinan serbiosan sekä kroaattien ja muslimien osan erimielisyyksiä. Paketissaan EU ja Yhdysvallat esittivät muutoksia muun muassa perustuslakiin. Muutoksien tarkoituksena on yksinkertaistaa Bosnia-Hertsegovinan hallintoa ja keskittää valtaa maan eri osilta keskushallinnolle.

Serbien mielestä uudistus nakertaisi heidän autonomiaansa, muslimit ja kroaatit taas pitävät sitä riittämättömänä.

Neuvotteluihin osallistunut EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn kehotti Bosniaa hyväksymään uudistukset, jotta maalla olisi mahdollisuuksia EU-jäsenyyteen.

Bosnia-Hertsegovina nitisee liitoksistaan

Bosnia uhkasi 1990-luvulla hajota etnisiin osasiin aseiden voimalla, 2000-luvulla sen on tekemässä politiikka. Daytonin rauhansopimuksella luotu hatara ja monimutkainen valtiorakennelma natisee pahasti, eikä ulkovaltojen väliintulo tällä kertaa välttämättä auta.

Bosnia on ajautunut takalukkoon, sillä sen kaksi autonomista osaa - serbien Republika Srpska sekä muslimien ja kroaattien federaatio - ovat täysin erimielisiä perustuslain uudistamisesta ja poliittisesta päätöksenteosta ylipäänsä. Heikko keskushallinto on halvaantunut, sillä päätöksentekoon tarvittaisiin kaikkien kolmen etnisen ryhmän tuki.

Puoliskot ovat ajautuneet yhä kauemmaksi toisistaan, ja serbiosa on jo väläytellyt järjestävänsä kansanäänestyksen irtautumisesta.

Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat lokakuun ajan patistelleet bosnialaispäättäjiä neuvottelupöytään, jotta maan hallinto saataisiin uudistettua toimivammaksi. Tarkoituksena on muun muassa vahvistaa keskushallintoa, yksinkertaistaa päätöksentekoa sekä päästä kohtuullisessa aikataulussa eroon maassa toimivan kansainvälisen yhteisön korkean edustajan virasta.

Porkkanana on tarjottu nopeaa jäsenyyttä EU:ssa ja Natossa.

- Bosnialaisten ja koko Länsi-Balkanin takia toivon, että sopu syntyy, laajentumiskomissaari Olli Rehn on sanonut.

Serbit kielteisellä kannalla

Odotukset eivät kuitenkaan ole korkealla. Serbit olivat jo etukäteen ilmoittaneet, etteivät ulkovaltojen esitykset kelpaa. Serbiosan pääministeri Milorad Dodik pitää ehdotettua perustuslain uudistusta serbien etujen sekä Daytonin sopimuksen vastaisena. Dodikin mielestä koko maa on vaakalaudalla.

- Bosnia on kestämätön valtio. Kansainvälinen yhteisö on yrittänyt aivan liikaa, ja se on tulossa pian selväksi, hän sanoi hiljattain paikallistelevisiolle. Serbien mielestä suurin syypää ovat muslimit, jotka yrittävät nakertaa serbien autonomiaa.

Muslimien ja kroaattien johto on ollut varovaisen toiveikas sovusta, mutta sekin rintama on kaikkea muuta kuin yhtenäinen. Hyvänä esimerkkinä ristiriidoista on Mostarin kaupunki, joka on ollut ilman pormestaria ja budjettia vuoden päivät, koska muslimit ja kroaatit eivät löydä yhteistä säveltä.

Politiikan tutkija Gojko Beric ei uskokaan sovittelun onnistumiseen.

- Pelkäänpä, että EU:n ja Yhdysvaltain aloite voisi kantaa samaa nimeä kuin Shakespearen näytelmä eli paljon melua tyhjästä, Beric arvioi AFP:n haastattelussa.

Jako voisi horjuttaa koko Balkania

Synkeimmissä skenaarioissa pelätään jo 1990-luvun verisen sodan uusiutumista, mutta varmaa käsitystä Bosnian tulevaisuudesta ei ole vielä kenelläkään. Brittiläinen historiantutkija Marko Attila Hoare arvioi, että kaikki kuviteltavissa olevat ratkaisumallit vaikuttavat kyllä kehnoilta, mutta nykytilanteen jatkuminen olisi sittenkin se kaikkein huonoin vaihtoehto.

- Jokainen vuosi, jonka Daytonin systeemi on voimassa, vie Bosniaa kohti täydellistä jakautumista. Republika Srpskan itsenäisyys vahvistuu, kansainvälisen yhteisön tahto heikkenee, jälleenyhdistymisen todennäköisyys pienenee ja yhtenäisen maan muistavien bosnialaisten määrä vähenee, Hoare summaa.

Bosnian hajoamisen seurauksia kukaan ei oikein uskalla arvailla. Epävarmaa on, haluaisivatko serbi- ja kroaattialueet liittyä Serbiaan ja Kroatiaan vai kallistuisivatko ne itsenäisyyden kannalle, lietsoisiko jako muita rajakiistoja Balkanilla, sytyttäisikö valtion hajoaminen uuden sodan ja miten kävisi muslimiväestölle, joka putoaisi kuin tyhjän päälle.

(MTV3 - STT - DPA - Reuters)

Lue myös:

    Uusimmat