Mainos

EU:n ulkoministerikokouksessa kiistellään jäsenyysneuvotteluista

EU-maiden väliset rintamalinjat suhtautumisessa tuleviin EU:n laajentumisneuvotteluihin ovat ennallaan. Varsinkin Tanska mutta myös Ruotsi ovat tiukasti sillä kannalla, että jäsenyysneuvottelut on aloitettava kaikkien jäsenyyttä hakeneiden maiden kanssa. Kokouksessa huhuttiin Suomen kompromissiesityksestä.

Tämän ns. regattamallin kannalla ovat myös Portugali ja Kreikka. Laajentuminen on ykkösaiheena Luxemburgin Mondorfissa tänään alkaneessa kaksipäiväisessä epävirallisessa ulkoministerikokouksessa.

Kompromissiratkaisua pyritään saamaan kokoon, mutta mitään lopullista ratkaisua ei ole odotettavissa. Kaikki ministerit pyrkivät antamaan eväitä kokouksen puheenjohtajalle Luxemburgin ulkoministerille Jacques Poosille johtopäätösten tekoa varten.

Kokouksen ympärillä huhuiltiin, että Suomi olisi tekemässä jotain kompromissiesitystä. Tämä huhu kuitenkin kiistettiin sellaisenaan. Suomi on kannattanut alusta lähtien Euroopan komission ehdotusta, että jäsenyysneuvottelut aloitettaisiin ensin Tshekin, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Viron sekä aiemmin luvatun mukaisesti Kyproksen kanssa.

Ruotsin ulkoministeri Lena Hjelm-Wallén tulkitsi tilannetta kokoustauolla, että Ruotsin ja Tanskan linjalle on lisääntyvää ymmärtämystä. Hänen näkemyksensä mukaan nyt Suomikin oivaltaa, että neuvottelujen yhtäaikainen aloittaminen ei vaaranna Viron EU-jäsenyyttä.

-Suomi halusi alunperin vaalia komission ehdotusta, koska pelättiin, että Viroa ei saataisi mukaan EU:hun. Nyt Suomi oivaltaa, että tämä ei ole mikään ongelma, hän päätteli.

Tanskan ulkoministerin Nils Helveg Petersenin mielestä olisi nöyryyttävää ja väärin, jos kaikki jäsenehdokkaat eivät pääsisi mukaan neuvotteluihin.

Eurooppa-konferenssi ja kumppanuussopimukset keskeisiä

Ulkoministeri Tarja Halosen mielestä on selvää, että jos on olemassa vaihtoehdot A ja B, ja niiden välille halutaan kompromissia, lopullinen ratkaisu ei voi olla A tai B. Kuitenkin käytännön syytkin vaikuttavat siihen, ettei kaikkien kanssa neuvotteluja voi aloittaa samanaikaisesti.

Halonen muistutti kokouksessa, että sinänsä komission kesäinen pohjatyö on hyvä. Syksyn keskustelun aikana on hänen mukaansa kuitenkin havaittu se, että kaikissa hakijamaissa koetaan tarvetta löytää vahvoja todisteita siitä, että ne ovat mukana.

Keskeisellä sijalla hänen mielestään on, millaista roolia tuleva ns. Eurooppa-konferenssi voisi esittää. Ennen kaikkea hänen mielestään pitää selvittää, kuinka realistisia ovat kaavaillut jäsenyyskumppanuussopimukset, joiden avulla kaikki jäsenyyttä hakeneet maat pyritään auttamaan jäsenyyskelpoisiksi.

Eurooppa-konferenssin sisältöön ulkoministerit eivät ehtineet vielä kokouksen alkutunneilla. Itse konferenssin sisällön lisäksi asiassa suurena ongelmana on myös, kutsuttaanko Turkki mukaan tälle foorumille.

Käytännössä tulokseksi haettaneen jotakin sellaista ratkaisua, että Eurooppa-konferenssiin kutsutaan kaikki jäsenyyttä hakeneet maat. Ensimmäinen tapaaminen olisi Lontoossa ehkä helmikuussa. Pian tämän jälkeen aloitettaisiin varsinaiset jäsenyysneuvottelut, ja niissä olisivat mukana komission esittämät maat. Halosen mielestä Turkin voidaan nähdä kuuluvan "jäsenyyden perspektiiviin". Samassa asemassa muiden maiden kanssa se ei hänen mielestään kuitenkaan ole, joten se ei pääsisi samoihin ohjelmiin mukaan.

-Sitten on edessä kysymys siitä, kuinka paljon se voi olla "kuvassa" ilman, että käsitteet menevät sekaisin, hän pohti Turkin tilannetta. Kokouspaikka on pieni idyllinen kylpyläkaupunki aivan Luxemburgin ja Ranskan rajalla. Paikka on mitä parhain vapaamuotoiselle keskustelulle. Itse asiassa ulkoministerit eivät olleet lounaalla Luxemburgissa vaan Ranskan puolella.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.