EU:n tulevaisuuskonventti toivoo lisäaikaa

Tulevaisuuskonventissa vaadittiin tänään lisää aikaa EU:n perustuslain valmisteluun. Useat jäsenet arvioivat, että esitys ei ehdi valmistua juhannukseen mennessä. Puheenjohtaja Valery Giscard d'Estaing toivoi jäsenmaiden ottavan kantaa siihen, voiko konventti jättää Thessalonikin huippukokoukselle keskeneräinen esitys.

Puheenjohtajamaa Kreikka ei tuoreeltaan torjunut vaatimusta lisäajasta. Ulkoministeri George Papandreou tosin muistutti, että takarajaksi on sovittu 20. kesäkuuta. Hän ei halunnut ennakoida, suostuisivatko jäsenmaat jatkoaikaan. Saksan ulkoministeri Joschka Fischer sen sijaan ilmoitti selkeästi vastustavansa lisäajan myöntämistä.

Ensi kertaa konventissa ollut kansanedustaja Jari Vilén piti jatkoaikaa ongelmallisena hallitusten välisen konferenssin (HVK) ajoitukselle.

-Olisin hyvin hämmästynyt, jos jäsenvaltiot olisivat uudelleen valmiit keskustelemaan aikataulusta. Jos tähän päädytään, asia vaikuttaa myös HVK:n alkamiseen, Vilen huomautti.

Suomi on korostanut koko ajan, että koventin työn päättymisen ja HVK:n välillä on oltava riittävä harkinta-aika. Tätä on toivonut erityisesti eduskunta.

Konventin edustajien huoli aikataulusta koskee ennen muuta sitä, riittääkö loppuaika viimeisten artiklojen läpikäyntiin ja hiontaan. Giscardin mukaan yksi vaihtoehto on jättää Thessalonikissa vaillinainen ehdotus. Puolivalmiiksi jäisi kolmas osa, joka koskee ns. EU:n yhteisiä politiikkoja.

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen katsoo, että konventin työtä on jatkettava, jos se ei saa työtään valmiiksi.

-Loppua ei saa jättää teknisille työryhmille, Kiljunen sanoi.

Kiljunen totesi Vilénin tavoin, että lisäaikaa ei saisi jättää liian pientä marginaalia konventin työn ja hallitusten neuvottelujen välille.

Esko Helle ja Esko Seppänen olivat selkästi konventin työn lisäaikaa vastaan.

Giscard vahvisti, että EU:n perustuslaillisen sopimuksen koko luonnos jaetaan konventin jäsenille 30. toukokuuta mennessä. Sopimukseen on tulossa 300 artiklaa.

Konventti on valmistelukunta, jonka ehdotuksen pohjalta jäsenmaat päättävät EU:n rakenteiden ja päätöksenteon uudistamisesta. Muutoksia tarvitaan, ennen kuin unioniin liittyy 10 uutta valtiota. Asiasta päätetään hallitusten neuvotteluissa, jotka alkavat todennäköisesti syksyllä.

(MTV3-STT)

EU:n pienet ja suuret jäsenmaat ovat syvästi erimielisiä unionin presidentin virasta.
(Kymmenen uutiset 15.05.2003)

Lue myös:

    Uusimmat