EU:n tarjouskilpailut eivät innosta suomalaisyrityksiä

Asian vauhdittamiseksi Edita järjestää pk-yrityksille Helsingissä, Oulussa, Turussa ja Tampereella kevään aikana seminaareja, joissa opitaan hakemaan tietoa avoinna olevista tarjouskilpailuista ja jättämään niihin EU-direktiivien mukaiset tarjoukset. Ulkomaankauppaliitto taas julkisti viime viikolla Euroopan julkisista hankinnoista pk-yrityksille tarkoitetun opaskirjasen, jossa käydään läpi alan keskeiset pelisäännöt. Markkinoita riittää, sillä kauppa- ja teollisuusministeriön Suomalaisen työn liitolta tilaaman selvityksen mukaan EU-maiden julkisten hankintojen arvo on vuosittain noin 4500 miljardia markkaa. Niistä keskimäärin kolme prosenttia meni tarjouskilpailujen perusteella ulkomaisille yrityksille, EU:n komissio arvioi.

Suomen julkisista hankinnoista kertyi vuonna 1996 kuntayhteisöjen sisäiset hankinnat poislukien vain noin 80 miljardia markkaa, joista viisi prosenttia meni ulkomaille.
-EU-hankinnoissa pitäisi nähdä myös suomalaisille yrityksille tarjoutuvat mahdollisuudet, kun tähän asti on puhuttu yleensä vain kovenevan kansainvälisen kilpailun uhasta, Suomalaisen työn liiton toimitusjohtaja Lars Collin huomautti.
-Jos Suomen armeijan näkkileipätilaus meni ruotsalaisille, niin ensi vuonna meillä on vastaiskun paikka, kun Ruotsin armeija kilpailuttaa omat hankintansa, Collin kannusti.

ATK-osaamiselle markkinoita

Tutkija Pekka Lith arvelee, että jatkossa EU:n virallisille tahoille voisi käydä kaupaksi esimerkiksi suomalainen atk-osaaminen. Suomen oma julkinen sektori on tietotekniikan hyväksikäytössä tunnetusti edelläkävijä, joten meikäläiset järjestelmät voisivat hyvin päihittää eurooppalaiset kilpailijat. Suomesta on tähän mennessä viety EU:n julkisyhteisöille mm. puutavaraa ja puusepäntuotteita, lattiamateriaaleja, painopaperia, sairaalatarvikkeita, graafisen alan tuotteita, erikoiskankaita, kaapeleita, muovituotteita, ratapölkkyjä, jäänmurtajia ja konepajateollisuuden tuotteita. Lisäksi suomalaisyritykset ovat tarjouskilpailujen kautta päässeet mukaan mm. vesilaitosprojekteihin tai muihin teknisiä suunnittelupalveluja sisältäviin hankkeisiin.

Tarjouskilpailuissa menestyneet suomalaisyritykset uskovat pärjänneensä lähinnä osaamiselle, korkealla laadulla ja hinnalla. Eräissä maissa taas kotimaisia yrittäjiä oli suosittu mm. vaatimalla tarjouksilta niille edullisia standardeja. Pääsyy siihen, että 74 prosenttia Taloustutkimuksen haastattelemista noin sadasta yrityksestä ei ollut lainkaan osallistunut EU:n tarjouskilpailuihin oli yritysten mukaan se, että niiden tuotteet eivät sovi julkiselle sektorille. Kokonaiskuvaa hämärtää lisäksi se, että huomattava osa suomalaisyritysten tuotteista menee EU:n julkistahoille paikallisten tytäryhtiöiden, välittäjien tai kaupan kautta. Suomalaisen työn liiton selvityksen mukaan julkisen sektorin tilaukset ylläpitävät yksityisessä elinkeinotoiminnassa vähintään 164 000 vuosityöpaikkaa.
(STT)