EU:n talouskurilinjaa arvostellaan yhä vahvemmin

Uusi kierros nähtiin tällä viikolla, jolloin myllyn pyöräytti käyntiin EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso. Hän arvioi, että ongelmamaissa vastustettu säästölinja on kenties tullut poliittisessa mielessä tiensä päähän.

Lausuntoa on vatvottu joka kantilta, sillä juuri komissio on talouskomissaari Olli Rehnin johdolla ajanut kriisimaiden säästölinjaa. Se on perustellut vyönkiristystä sillä, että markkinoiden luottamus ongelmamaita kohtaan pitää palauttaa, jotta maat voivat taas saada markkinoilta kohtuuhintaista rahoitusta.

Säästölinjan moittijat ovat huomauttaneet, etteivät maat pääse jaloilleen ollenkaan, jos niiltä viedään laihatkin mahdollisuudet talouskasvuun. Kyse on ajoituksesta: onko paras hetki rankimpaan säästökuuriin nyt, laman ja suurtyöttömyyden vain syventyessä?

Säästölinjan kritiikkiä ovat osaltaan vahvistaneet talousluvut. Kriisimaiden laman ennustetaan vain syvenevän, tuoreet tilastot Espanjasta kertoivat torstaina maan työttömyyden nousseen ennätykselliseen 27 prosenttiin.

Kuten Barroso muistutti, valittu linja on aina myös politiikkaa. Suomen ja Saksan kaltaisten vahvojen talouksien äänestäjille on pystyttävä osoittamaan, ettei tukilainoja anneta ilmaiseksi. Lisäksi halutaan antaa varoittavia esimerkkejä ja opettaa: löperöjen taloudenpitäjien täytyy parantaa tapansa, sillä muutenhan tuettavia tulee vain lisää ja ne viihtyvät järjestelyissä liian hyvin.

Talouden madellessa riittävän kauan poliittinen tuuli voi kääntyä, sillä laman syveneminen ei ole eduksi kenellekään. Italiassa tuore keskusta-vasemmistolainen pääministeriehdokas Enrico Letta antoi ensi kättelyssä ymmärtää, että nykyisenlainen kuripolitiikka ei riitä.

Saksassakin liittokansleri Angela Merkeliä ahdistelevat valitun linjan kriitikot. Sosiaalidemokraatit vaativat kasvun tukemista, uusi euroa vastustava puolue haluaisi Saksan palaavan saman tien takaisin D-markkaan.

Enemmistöön saksalaisäänestäjistä kuriviesti silti puree, joten Merkel pitänee kukkaronnyörit tiukalla syksyn vaaleihin asti. Se tarkoittaa, ettei suurta suunnanmuutosta ole tulossa ainakaan nopeasti.

(MTV3 - STT)