EU:n sotilasesikunnan suomalaispäällikkö: Suurin uhka Venäjältä ei ole sotilaallinen

– Meillä sotilaallinen uhka ei ole isoin, vaan poliittinen epävakaus. Kun Venäjällä on mennyt huonosti, kyllähän se rajamaissa näkyy, myös monilla muilla alueilla, taloudessa, turismissa, kaupankäynnissä, Pulkkinen sanoo.

Pulkkisen mukaan vaikeinta on rakentaa uudelleen luottamus Venäjän ja muun Euroopan välille Ukrainan kriisin jälkeen.

– Kriisi johti Venäjän irtautumiseen yhteisestä turvallisuudesta, yhteiset pelisäännöt eivät sitä noudata.

Pulkkisen mukaan kriisi on nostanut Itämeren alueen sotilaallisen voimannäytön keskittymäksi.

– Merellä on ollut harjoitustoimintaa, ilmatilan loukkauksia, ne ovat kaikki herättäneet huolta monissa maissa. Tietysti Baltian maissa ollaan huolissaan omasta puolustuksesta, siellä on tietenkin Nato takuumiehenä, Pulkkinen jatkaa.

Jalkaväkimiinat takaisin?

Pitkä raja Venäjän kanssa on nostanut uudelleen esiin myös jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen, johon Suomi sitoutui. Uudeksi puolustusministeriksi veikkailtu puolustusvaliokunnan entinen puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) onkin julkisesti kaipaillut sopimuksesta irtautumista.

– Ymmärrän edustaja Niinistön ja suomalaisten huolet siitä, että kun tietyt kovat turvallisuusuhat ovat tulleet uudelleen pinnalle, niin tietysti halutaan, että puolustuskykymme on kunnossa. Uskottavuutemme muodostuu kuitenkin asejärjestelmämme ja muiden asioiden summasta, Pulkkinen sanoo.

Pulkkinen ei usko, että Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta – ainakaan lähivuosina.

– Kansainvälisestä sopimuksesta on vaikea irtautua, se vaatii laajaa poliittista tahtoa, pitkän neuvotteluprosessin. Tahdolla irtautua on haluttu osoittaa, että olemme huolissamme.

Puolustusmäärärahoihin onkin luvassa lisäystä monen vuoden säästökuurin jälkeen. Edessä on kaksi isoa hanketta 2020-luvulla.

– Merivoimilla aluskaluston uusiminen, joka tulee ajankohtaiseksi jo tämän hallituskauden loppupuolella, sekä F18-Hornetien hienosti sanottuna suorituskyvyn korvaaminen, toivottavasti hallitus ottaa tähän positiivisen kannan, jolloin se tulee sitten seuraavien hallitusten pöydälle.

– Meillä on iso, laaja reservi ja jotta se olisi uskottava, on sillä oltava ajanmukainen varustus.

Pulkkisen mukaan uusi puolustusmäärärahoja lisäävä malli oli laskelmissa selonteossa vuonna 2012.

– Se tarkentui edustaja Ilkka Kanervan (kok.) johtamassa parlamentaarisessa työryhmässä, siinä lähdetään muutamasta 10 miljoonasta ensi vuodesta lähtien nostamaan 150 miljoonaan materiaali-investointeja varten.

Uusia materiaalihankintoja ei kuitenkaan ensisijaisesti hankita Ruotsista, vaikka puolustusyhteistyö maiden välillä tiivistyykin.

– Yhteiset materiaalihankkeet ovat aika pitkän juoksun päässä. Yhteistyön pohja on ihan muualla, rauhanajan harjoitus- ja koulutustoiminnan tiivistämisessä, haetaan synergiaetuja ja kustannussäästöjä