EU:n rahoituskiistan sovittelu takkuaa

Väistyvä EU-puheenjohtajamaa Britannia yrittää ratkaista rahoituskiistaa joulukuun puolivälin huippukokouksessa. Suomelle aikataulu jättäisi niukalti aikaa hallituksen kannan muokkaamiselle.

Toiveet EU:n rahoituskiistan nopeasta laukeamisesta loittonevat. Unionin puheenjohtajamaan Britannian ponneton esiintyminen on kasvattanut epäilyjä, ettei puheenjohtaja edes etsi tosissaan ratkaisua sisäpoliittisista syistä.

Britannia on vihdoin myöntänyt, ettei sen palapelitaktiikka toimi. Jäsenmaat ovat lähes huutaneet kokonaisesitystä rahoituksesta sen sijaan, että puheenjohtaja kuulostelee kaikkien jäsenmaiden tuntoja erikseen.

Britannian ulkoministeri Jack Straw on nyt luvannut, että kokonaisesitys tarjoillaan ensi kuun alussa. Sitä pui ylimääräinen ministerikokous 7. joulukuuta. Lopullista päätöstä kauden 2007-2013 budjettiraamista haetaan EU-maiden johtajien huippukokouksessa 15.-16. joulukuuta Brysselissä.

Suomelle ajoitus on hankala, koska ylimääräistä ministerikokousta edeltää itsenäisyyspäivä ja joulukuun alun tehokkaita työpäiviä syö viikonloppu. Laskelmat kokonaisesityksen vaikutuksista ehdittäneen tehdä, mutta hallituksen kannan muokkaamiselle jää niukasti tilaa.

Brittien aikataulu on monien mielestä muutenkin puristunut turhan tiukaksi. Jäsenmaiden kannat rahoitukseen ovat edelleen niin levällään, ettei niitä välttämättä kurota yhteen nippuun lyhyellä aikavälillä.

Rahoituksen määrällisestä pohjasta jäsenmaat ovat jo varsin yksimielisiä. Kauden kokonaismenot asettunevat 800-900 miljardiin euroon, jota edellinen puheenjohtaja Luxemburg tarjosi kesäkuussa kaatuneessa esityksessään.

Useat maat arvioivatkin, että brittien mahdollisuudet kasvavat, jos he malttavat pysyä lähellä Luxemburgin esitystä. Puheenjohtaja on kuitenkin ilmaissut, että rahoitukseen tarvitaan "merkittäviä muutoksia". Budjetin halutaan panostavan kilpailukykyyn, työllisyyteen ja talouskasvuun.

Pääkiistoja kolme

Rahoitusratkaisua pidättelee kolme pääkiistaa. Britit haluaisivat tarttua vuonna 2003 sovittuun maatalouspakettiin, mutta Ranska ei sitä hevin niele.

Britit taas eivät suotu keskustelemaan muita kiusaavasta maksupalautuksesta, elleivät he saa vastineeksi edes jonkinlaista lupausta siitä, että maatalouteen puututaan. Palautus tuo Britannialle vuosittain noin viisi miljardia euroa EU:n kassasta.

Ainoa sopu voinee löytyä mallista, jonka mukaan vuonna 2008 tai 2009 pohditaan tarkemmin, miten maataloustukia voitaisiin uudistaa vuonna 2014 alkavalla kaudella.

Kolmas pääkiista on nettomaksajien taakka. Nettomaksajat tuovat EU:n kassaan enemmän rahaa kuin saavat sieltä takaisin.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat