EU:n maataloustukia uudistetaan: Komissio haluaa karsia LFA-tukia

EU:n komissio haluaa perata tuen myöntämisperusteita ja suunnata sen vain alueille, missä sitä todella tarvitaan haitallisten luonnonolosuhteiden vuoksi. Suomessa hanketta pidetään hyvänä.

Suomessa luonnonhaittakorvausta eli LFA-tukea maksetaan koko maassa. Perusteina ovat kylmyys ja lyhyt kasvukausi.

- Kyllä me edelleen olemme viljelyn äärialueilla. Ei tämä ilmasto niin nopeasti ole muuttunut, tälläkin viikolla on ollut useita pakkasöitä, kertoo viljelijä Timo Jaakkola Mouhijärveltä.

Jaakkolan tila sijaitsee Pirkanmaalla. Tuolla alueella LFA-tukea maksetaan artiklan 19 perusteella. Ja juuri tuon alueen maksuperusteita EU-komissio haluaa Euroopan tasolla muuttaa. Suomessa LFA-tukea on kaikkiaan kolmea erilaista.

Oheisesta kartasta näkee, miten paljon keltaista löytyy koko EU:n kartalta. Nämä alueet eivät ole vuoristoa, kuten ruskealla merkityt alueet. Ne eivät myöskään kärsi jostain erityishaitasta kuten punaiset alueet.

Keltaisilla alueilla jäsenmaat ovat saaneet itse vaikuttaa tuen myöntämisperusteisiin. Seuraukset ovat osin hyvin huvittavia.

- Jonkinlaisena vitsinä on, että Hollannissa maksetaan luonnonhaittakorvausta, jota aiemmin sanottiin vuoristotueksi, muutama metri merenpinnan alapuolella, kertoo europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski.

- Vitsinä LFA-piireissä on tämä Luxemburgin juttu, että he on mitannut sen sillä, että viljelijöiden tulotaso poikkeaa niin huimasti pankkiirien tulotasosta, että sen takia he tarvitsee LFA:ta, nauraa puolestaan neuvottelva virkamies Tiina Malm Maa- ja Metsätalousministeriöstä.

Mutta suomalaisvijelijää ei paljon naurata se, että Luxemburgin viljavilla alueilla LFA-tukea maksetaan saman verran kuin Suomessakin, yli 200 euroa hehtaarilta.

- Yhteinen maatalouspolitiikka ei ole miltään osin ereilua. EU:n oma maatalosupolittiiikka on itse asiassa EU:n kilpailulainsäädännön vastainen. Parhaille alueille maksetaan parhaat tuet, ja siinä ei suomalaisesta tai oikein mistään muustakaan näkökulmasta katsottuna ole mitään järkeä, toteaa viljelijä Timo Jaakkola.

EU-komissio haluaa lopettaa LFA-tuen maksun tulotason tai muiden sosiaalisten tekijöiden perusteella. Jatkossa syiksi haluataan kelpuuttaa vain haitalliset luonnonolosuhteet, kuten kylmyys. Asiasta on tarkoitus aloittaa neuvottelut lähiaikoina. Koko Suomen LFA-tukien uskotaan säilyvän.

Neuvotteluissa Suomi pyrkii poistamaan LFA-tuen määrältä katon. Näin EU-maat voisivat maksaa vapaasti lisää EU:n maksaman LFA-korvauksen päälle. Tämä avaisi mahdollisuuden sille, että Suomi voisi maksaa omasta kassastaan LFA-tuen nimissä nykyistä 141- ja 142-tukea. Eikä niistä tarvitsisi taistella komission kanssa kerta toisensa jälkeen.

- Meidän olosuhteet on niin vaikeat, että en oikein usko siihenkään että LFA-tuen kautta voidaan hoitaa kansalliset tuet. Siis nämä 141- ja 142-tuet. Koska tietyillä aloilla tuen tarve on sen verran korkea, että LFA-tuen suuruus nousisi niin suureksi, että sitä ei pystyisi perustelemaan, toteaa kuitenkin europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski.

Hän haluaisi muuttaa LFA-tukea niin, että sitä maksettaisiin tuotannon eikä tilan peltopinta-alan mukaan.

- Nykyinen LFA tuki ei sovi modernin maatalouden hoitamiseen, jossa on erityisesti suuria kotieläintiloja, koska niiden alla oleva peltoala voi olla hyvinkin pieni, Virrankoksi toteaa.