"EU:n laajeneminen edistää Itämeren suojelua"

Unioniin kuuluvien Itämeren rantavaltioiden määrä kasvaessa neljästä kahdeksaan Itämerestä tulee EU:n sisämeri. Mäkelän mukaan unionin lainsäädäntö pystyy tarjoamaan Itämeren suojeluun välineitä, jotka ovat sen suojelukomission antamia suosituksia järeämpiä keinoja.

Esimerkiksi äskettäin hyväksytty EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa vähentämään Itämerta saastuttavaa hajakuormitusta.

- EU pakottaa ottamaan ympäristöpolitiikan mukaan päätöksentekoon hakijamaissa, Mäkelä kiteyttää STT:n haastattelussa.

Ympäristöasiat Venäjällä sivuosassa

Venäjä jää ainoaksi EU:n ulkopuoliseksi Itämeren rantavaltioksi. Venäjä on Itämeren herkimmän osan eli Suomenlahden suurin yksittäinen likaaja, mutta EU:lla ei ole Mäkelän mukaan mitään pakkokeinoja puuttua ongelmaan. Paras tapa vaikuttaa on tiivistää yhteistyötä ja muistaa, että päätökset tehdään Venäjällä.

- Venäjä, kuten mikään muukaan maa, ei pidä siitä, että sormi pystyssä tullaan ulkopuolelta sanomaan, miten asiat pitäisi hoitaa, korostaa Mäkelä, jolla on pitkältä ajalta kokemusta Venäjän ympäristöyhteistyöstä ensin Suomen ympäristöministeriössä ja sittemmin EU:n komissiossa.

Ympäristöasiat ovat Mäkelän mielestä jääneet sivuosaan Venäjän kehittämisessä. Tämä ilmenee esimerkiksi hallinnossa. EU:n ja Venäjän ympäristöyhteistyötä on vaikeuttanut se, ettei Venäjältä tahdo löytyä vaikutusvaltaista neuvottelukumppania. Maassa ei ole esimerkiksi ympäristöministeriä. EU voisi olla Mäkelän mielestä tukemassa Venäjän ympäristöhallinnon rakentamista ja alan lainsäädännön kehittämistä. EU ja Venäjän välillä on solmittu kumppanuussopimus, jonka tavoitteena on yhtenäistää lainsäädäntöä myös ympäristönsuojelualalla.

Raha ei ratkaise

Öljykuljetukset Itämerellä ovat Mäkelän mielestä todellinen ympäristöriski, ja kuljetuksista johtuvan onnettomuuden todennäköisyys kasvaa koko ajan. EU voi vaikuttaa vain kansainvälisten sopimusten kautta siihen, että öljykuljetukset yksirunkoisilla aluksilla kiellettäisiin myös Venäjän satamiin. Jotta riskialttiit kuljetukset saataisiin hätistettyä pois Itämereltä, tarvitaan Mäkelän mielestä korkeimmalla poliittisella tasolla välitettäviä viestejä.

- EU:n täytyy sinänsä ymmärtää Venäjän tarvetta öljykuljetuksiin, koska öljyn myynti on elintärkeää Venäjän taloudelle, hän sanoo.

Ulkopuolinen rahoitus ei Mäkelän mukaan ratkaise Venäjän ympäristöongelmia, vaikka EU:kin on antanut selvää rahaa esimerkiksi Pietarin lounaisen jäteveden puhdistamon rakentamiseen. Ulkopuolinen rahoitus voi toimia ainoastaan tarpeellisena katalysaattorina, varsinaisen rahoituksen pitää tulla maan sisältä.

Kestävää kehitystä uusissa jäsenmaissa

Timo Mäkelä siirtyy EU:n komission edustuston päällikön paikalta komission ympäristöpääosastolle, jossa hänen vastuulleen kuuluvat muun muassa teollisuuden ympäristönsuojelu, alue- ja ympäristöpolitiikan ja rahoituksen yhteensovittaminen sekä ympäristönäkökohtien niveltäminen muun muassa maatalouteen, liikenteeseen ja energian tuotantoon. Mäkelä aloittaa tehtävässä lokakuussa. Hän joutuu heti syksyllä paneutumaan muun muassa ympäristöteknologian edistämistä koskevaan ohjelmaan.

Tehtävän suurimmat haasteet, toiveet ja odotukset liittyvät hänen mielestään YK:n kestävän kehityksen Johannesburgin kokousten päätösten toteuttamiseen ja EU:n kilpailukykystrategian toimeenpanoon.

EU:n uudet jäsenmaat ovat hänen mielestään kestävän kehityksen suhteen paremmassa asemassa kuin vanhat jäsenmaat, koska ne eivät ole päässeet "pahassa" niin pitkälle kuin EU:n vanhat jäsenmaat. Näiden maiden ei ole pakko kulkea esimerkiksi maataloudessa tai liikenteessä samanlaista reittiä, joka on jättänyt jälkensä teollistuneiden maiden ympäristöön.

(MTV3-STT)