EU:n kulttuuriministerit: Kulttuuriteollisuus työllistää

Yhtä yksimielisiä ministerit ovat siitä, että kehityksen varmistamiseksi EU-maiden on yhdessä ja kansallisin toimin terästettävä otettaan alan eurooppalaisen osaamisen ja ammattitaidon vahvistamiseksi. Ministereiden mielestä esimerkiksi rakennerahastoja olisi käytettävä entistä tehokkaammin luovan tuotannon edellytysten pönkittämiseen Euroopassa.

Myös olemassa olevia kulttuuriohjelmia olisi laajennettava niin, että kaikilla kulttuuriteollisuuden aloilla olisi mahdollisuus hakea ohjelmista taloudellista tukea osaamisen lisäämiseksi. Myös muutoin kulttuurin olisi näyttävä entistä selvemmin EU:n ohjelmissa. Nyt esimerkiksi Media-ohjelman koulutustuki on täysin mm. kirjojen kustannustoiminnan, taideteollisuuden ja musiikkiteollisuuden ulottumattomissa.

Kokousta vetäneen kulttuuriministeri Suvi Lindénin mielestä myös multimedia on ohjelmassa liian heikosti mukana, vaikka se on yksi tulevaisuuden tärkeitä kasvualoja. Ministerit pitävät myös tärkeänä, että luovien ammattilaisten yrittäjätaitoja lisätään. Sitä tarvitaan yhtä lailla omassa yrityksessä kuin toisen palveluksessa.

Kysynnällä ei ole rajoja

Vahva usko kulttuuriteollisuuden kasvuun perustuu lähinnä ihmisten vapaa-ajan lisääntymiseen ja uuden tekniikan myötä avautuviin mahdollisuuksiin. Lisääntyvä vapaa-aika lisää myös kulttuuripalvelujen kysyntää. Internet ja digitaalitekniikka puolestaan laajentavat räjähdysmäisesti erilaisten ohjelmien tarvetta: kun nyt esimerkiksi tv-ohjelmia hankkii muutama sata eurooppalaista televisiokanavaa, digitalisoinnin jälkeen niiden määrän uskotaan nousevan jopa useisiin tuhansiin. Internetissä mahdollisuuksilla ei ole minkäänlaisia rajoja.

Se tietää uusia mahdollisuuksia alan osaajille. He ovat yleensä nuoria, ja monissa EU-maissa työttömyys koettelee erityisen pahoin nuoria. Kulttuuripalvelujen kysynnässä ei tule samanlaista kyllästymispistettä kuin fyysisten tarpeiden kysyntään perustuvassa tuotannossa, huomautti kulttuuriasiainneuvos Hannele Koivunen. EU:n komission laskelmien mukaan kulttuuriteollisuudessa on nyt noin viisi prosenttia kaikista eurooppalaisista työpaikoista. Suomessa se tekee arviolta noin 80 000-90 000 työpaikkaa.

Keskimääräistä merkittävämpi ala on vahvan musiikkiteollisuuden ansiosta mm. Ruotsissa ja Britanniassa. Koko Euroopassa musiikkiteollisuus työllistää noin 600 000 ihmistä.

Alan kasvulukujen arvioidaan olevan useampia kymmeniä prosentteja seuraavan viiden vuoden aikana. Tarkkoja lukuja varotaan antamasta, koska kunnollisia tilastoja ei ole olemassa. Niiden puutetta valiteltiin myös Savonlinnan kokouksessa. Lisäksi luvut riippuvat siitä, miten laajasti ala ymmärretään. Laajimmillaan se on kaikessa toiminnassa: esimerkiksi kännykkäteollisuudessa muotoilu on ratkaiseva lisä paljon puhutun tekniikan ohella.

Sanoista tekoihin

Koska Savonlinnan kokous on ministereiden epävirallinen tapaaminen, kokouksessa ei tehdä päätöksiä, vaan haetaan näkemyksiä marraskuun kokoukseen. Ensimmäisen varsinaisen kokouspäivän toinen pääteema oli kulttuuriteollisuus ja työllisyys.

Koivusen mukaan ministereiden yhteinen tahtotila oli, että sanoista on viimein päästävä tekoihin, sillä luova toiminta on koko kansantalouden katalysaattori tai jopa sen veturi.

Teot tarkoittavat rahan ohjaamista entistä määrätietoisemmin alan ammattitaidon lisäämiseen ja osaamisen vahvistamiseen Euroopassa. Amerikkalaisten ylivaltaan erityisesti erilaisen sisältöteollisuuden jakelijana ja markkinoijana kokouksessa ei puututtu, vaikka alan globalisoituminen nähtiin yhtenä alan uhkatekijänä.

Lähtökohtana puheenvuoroissa oli eurooppalaisen osaamisen vahvistaminen. Siihen katsottiin olevan hyvät edellytykset, koska Euroopalla on vahva ja moninainen kulttuuriperintö, Koivunen summasi kokouspuheita. Saumaton osa työtä on uuden tekniikan täysimääräinen hyödyntäminen.

Sauna pehmitti

Tänään ohjelmassa oli myös käynti Retretin taidekeskuksessa Punkaharjulla, jonne matkattiin höyrylaivalla pitkin Saimaata. Illalla ministerit kävivät kuuntelemassa Charles Gounodin säveltämän Faust-oopperan. Eilisillan ohjelmassa oli saunominen. Lindénin mukaan avaus sai runsaasti kiitosta, ja se "pehmitti" valtuuskunnat hyvin kokousta varten.

Monet kokousedustajista olivat aiemmin käyneet vain Helsingissä. He olivat ihmeissään, että meiltä löytyy myös jotakin tällaista, Lindén kertoi illan tunnelmista.
(MTV3-STT)