Mainos

EU:n komissio suhteellisen tyytyväinen Amsterdamin laihoihin tuloksiin

EU:n komissio kokoontui Brysselissä analysoimaan hallitusten välisen konferenssin tuloksia. Komission puheenjohtajan Jacques Santerin kabinettipäällikkö Jim Cloosin mukaan unionin laajeneminen ei ole uhattuna huolimatta Amsterdamin kokouksen laihoista tuloksista. Uuden sopimuksen merkitystä on kuitenkin vaikea arvioida, koska kokouksen lopullisiin teksteihin ei päästä käsiksi.

EU:n virkamiehet yrittivät keskiviikkona Brysselissä selvittää, mitä Amsterdamin huippukokouksessa todella päätettiin. Ministerineuvoston oikeudellinen osasto työskenteli kovan paineen alaisena kootakseen yhteen sopimustekstiä, joka myöhemmin lähetetään jäsenmaihin. Amsterdamin sopimus on määrä allekirjoittaa viimeistään lokakuussa syntymäkaupungissaan.

Unionin toimielimiä oli alunperin määrä uudistaa merkittävällä tavalla, mutta tämä lykättiin tulevaisuuteen. -Tällaisten neuvottelujen loppuvaiheessa on joskus vaikea saada selville mitä todella on tapahtunut, Cloos sanoi. Hänen mukaansa tilanne oli sama myös Maastrichtissa vuonna 1991.

Kokous ei Cloosin mukaan kuitenkaan epäonnistunut täysin toimielinten uudistamisessa, koska suuret jäsenmaat myöntyivät jo nyt luopumaan toisesta komissaarin paikastaan EU:n laajentuessa. Cloos korjasi myös samalla väärinkäsityksen, jonka mukaan EU:hun on tultava kolmesta viiteen uutta jäsenmaata ennen kuin suuret maat luopuvat komissaarinpaikastaan. Lopullisessa tekstissä ei ole mitään viittausta laajentumisen laajuuteen. Tämä merkitsee sitä, että Saksa, Britannia, Italia, Ranska ja Espanja menettävät yhden komissaarin siinäkin tapauksessa, että EU ottaa aluksi vain yhden uuden jäsenmaan. Vastapainoksi suuret maat ovat kuitenkin saamassa suuremman osuuden äänistä ministerineuvostossa.

Cloosin käsityksen mukaan ei ole täysin selvää, tarvitaanko ensimmäisellä laajentumiskierroksella uutta hallitusten välistä konferenssia. Ministerineuvoston äänten uudelleenjako voisi mahdollisesti tapahtua myös jäsenyysneuvottelujen rinnalla. Hallitusten välinen konferenssi on kuitenkin tulossa ennen kuin EU:n jäsenmäärä nousee yli 20:n.

Kabinettipäällikkö totesi EU:n järjestäneen yhdentoista vuoden sisällä kolme HVK:ta. Ensimmäinen, 1980-luvun puolivälissä järjestetty konferenssi johti sisämarkkinoita käsittelevään yhtenäisasiakirjaan ja toinen 1990-luvun alussa Maastrichtin sopimukseen, joka koskee mm. talous- ja rahaliitto Emua.

-Amsterdamin sopimus ei ole samalla tavalla vallankumouksellinen. Mutta me onnistuimme pääsemään yhteisymmärrykseen vaikkakin jotkut asiat lykättiin tulevaisuuteen, Cloos sanoi.

EU-lähteiden mukaan Amsterdamin saavutukset jäivät vähemmän kunnianhimoisiksi, koska EU-maat ovat keskittäneet huomionsa rahaliiton ehtojen täyttämiseen. Toimielinten uudistamisesta oli lisäksi vaikea päästä yksimielisyyteen, koska EU-johtajilla ei ollut siihen pakottavaa tarvetta: he käyttivät tilaisuutta hyväkseen lykätäkseen ongelmaa eteenpäin.
(STT-RICHARD BRANDER)

Huom! Uusi StreamWorks ohjelma valitsee nopeuden automaattisesti internetyhteytesi mukaan.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.