EU:n komissio lakkoilee

EU:n komission työntekijät menevät huomenna lakkoon vastalauseeksi komissaari Erkki Liikasen henkilökuntapolitiikalle. Lakko on komission laajin työtaistelu sitten vuoden 1991. Se kestää kuitenkin vain vuorokauden eikä siksi häirinne Brysselin viikonvaihteen suurta EU:n huippukokousta talous- ja rahaliitto Emusta.

Komission työntekijöitä edustavat ammattiliitot ovat tyytymättömiä Liikasen aikeisiin muuttaa työehtoja: palkkoja, eläkkeitä ja erilaisia etuja.

Liikanen vastusti tänään pidetyssä lehdistötilaisuudessa kiivaasti ammattiliittojen vaatimusta muutosten toimeenpanoa koskevan raportin takaisinvetämisestä. Liikasen mukaan raportin laatinut korkea komission virkamies Tony Gaston oli kirjoittanut sen omissa nimissään keskustelun pohjaksi. Siksi ei ole mitään syytä mitätöidä raporttia, Liikanen sanoi.
-Virkamiehellä on oltava oikeus ilmaista itsensä vapaasti. Niin kauan kuin minä olen komissaarina, me emme vedä takaisin raportteja, Liikanen sanoi päättäväisesti.

Suomalaiskomissaari ei myöskään hyväksy vaatimusta, jonka mukaan ammattiliitoilla olisi yksinoikeus tiedottamiseen komission työntekijöille.
-Ehkä on kysymys kulttuurien yhteentörmäyksestä, mutta minä katson, että työnantajalla on sekä oikeus että velvollisuus tiedottaa henkilökunnalle suoraan, hän sanoi. Liikanen puhui työtaistelusta esitellessään EU:n komission budjettiesityksen vuodelle 1999.

Liitoilla toinen tulkinta

Kuuden ammattiliiton pitämässä lehdistötilaisuudessa myöhemmin päivällä oli toinen ääni kellossa. Liitot epäilevät Liikasen "sanelupolitiikan" johtuvan siitä, että Suomi eli niin kauan Neuvostoliiton varjossa.

Ammattiliitot, joilla on 8000-10000 jäsentä, yrittävät myös lyödä kiilaa Liikasen ja EU:n komission muiden jäsenten välille. Ammattiliittojen mukaan mm. komission hollantilais-italialainen pääsihteeri Carlo Trojan ymmärtää henkilökunnan oikeutettuja vaatimuksia paremmin kuin Liikanen.

Uudistushankkeen taustalla on mm. Saksan tyytymättömyys EU:n virkamiesten korkeisiin palkkoihin ja etuihin. Myös edessä oleva EU:n laajentaminen edellyttää henkilökuntapolitiikan uudistamista, jottei hallinnosta tulisi liian kallis ja raskassoutuinen.

Lue myös:

    Uusimmat