EU:n kielikiista hiertää pahasti

Hänen mielestään tämä olisi erittäin valitettavaa, sillä epävirallisissa kokouksissa ministereillä on suurempi liikkumavara ratkaisujen etsinnässä kuin virallisissa kokouksissa eli neuvostossa. Epävirallisissa kokouksissa ei tehdä päätöksiä.
Lindén muistutti EU:n kulttuuriministereiden kokouksen yhteydessä Savonlinnassa, että epäviralliset tapaamiset ovat myös tärkeä apuväline puheenjohtajamaalle.

Ilman niitä puheenjohtajamaa joutuisi hänen mukaansa järjestämään lukuisia kahdenkeskisiä tapaamisia, jotta se olisi selvillä muiden maiden näkemyksistä ja voisi viedä asioita tehokkaasti eteenpäin.
Suomen jälkeen puheenjohtajana aloittava Portugal ei järjestetä kaudellaan epävirallisia kokouksia. Lindénin mukaan se ilmoitti asiasta jo ennen kielikiistan puhkeamista. Epävirallisten kokousten sijaan Portugal järjestää erilaisia seminaareja.

Saksa ja Itävalta ovat boikotoineet Suomen puheenjohtajakauden alusta alkaen epävirallisia ministerikokouksia, joissa saksa ei ole virallinen työkieli.
Ensimmäinen tällainen kokous oli teollisuusministereiden tapaaminen Oulussa. Myöskään maanantaina alkaneessa EU:n kulttuuriministereiden kokouksessa saksa ei ole työkieli. Seuraavan kerran ongelma nousee esille, kun opetusministerit saapuvat Tampereelle syyskuussa.

Huippukokouksen ratkaistavaksi?

Lindén toisti Suomen pyrkivän kaudellaan aloittamaan keskustelut kielikiistan ratkaisemiseksi, mutta hänen mukaansa on mahdoton sanoa, milloin päätöksiin päästään.
Hän tähdensi, että luontevin paikka keskustelun avaamiseksi on yleisten asioiden neuvosto eli ulkoministereiden kokous. Viimeistään asia tuodaan pohdittavaksi Suomen kauden huippukokouksessa. Se on valtion päämiesten kokous.

Lindén sanoi, ettei Suomi ole kaudellaan taipumassa kielikiistassa, mutta hän tähdensi asian kuuluvan pääministeri Paavo Lipposelle. Lindén korosti Suomen jatkavan kielikysymyksessä samaa linjaa kuin kahdessa kolmasosassa kolmen viime vuoden aikana järjestetyissä epävirallisissa kokouksissa on noudatettu.
Yleensä näissä kokouksissa työkielenä on ollut ranska, englanti ja puheenjohtajamaan kieli, mutta myös laajempia ja suppeampia kielivalikoimia on ollut tarjolla.

Suomalaisten mielestä kielivalikoimaa ei pitäisi laajentaa, sillä se nostaa kustannuksia. Lisäksi saksan kielen vahvistaminen kokouksissa lisäisi heti mm. Espanjan ja Italian haluja saada oma kielensä mukaan.
Lindénin mukaan ratkaisuun pääsyä vaikeuttaa se, että saksa on kiistatta EU:n suurin kieliryhmä ja EU:n suurin maksaja. Hänen mukaansa kyseessä onkin vaikeasti hallittava korttipakka.

Lindén ei tiputtaisi suomea pois

Vaikka Suomi ajaa mahdollisimman suppeata kielivalikoimaa epävirallisissa kokouksissa, Lindén ei olisi valmis pudottamaan puheenjohtajamaan kieltä pois niistä. Hänen mukaansa se on puheenjohtajamaan etuoikeus.

Lisäksi hän pitää tärkeänä, että puheenjohtaja voi kuunnella omalla kielellään jäsenmaiden näkemyksiä voidakseen varmasti vetää oikeat johtopäätökset.

-Puheenjohtajan tehtävä on muutoinkin varsin vaikea, hän sanoo.
(STT)