EU:n budjettia puidaan Brysselissä

Yksi keskeisiä kysymyksiä on se, pitäisikö Britannian luopua alennuksesta budjettimaksussaan EU:lle. Suomen kannalta pöydällä oleva esitys on kesällä kaatunutta ehdotusta heikompi.

EU-maiden johtajat ovat kokoontuneet Brysseliin kaksi päiväiseen huippukokoukseen puimaan unionin budjettia vuosille 2007-2013.

Puheenjohtajamaa Britannia on tarvittaessa valmis venyttämään kokousta ylihuomiseen asti sovun löytämiseksi. Britannia esitteli eilen uuden esityksensä lähivuosien budjetiksi.

Suomen kannalta pöydällä oleva ehdotus on heikompi kuin se, jota Suomi oli kaatamassa viime kesänä. Esitys leikkaisi maamme saamia alue- ja maataloustukia, mutta vähemmän kuin viime viikolla tehty ehdotus.

MTV:n uutisten saamien tietojen mukaan esitys nostaisi Suomen nettomaksuosuuden tullit mukaan laskettuna yli 500 miljoonaan euroon vuodessa. Se olisi vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa enemmän kuin kesällä kaadetussa esityksessä.

Suomea rahoitusneuvotteluissa edustaa pääministeri Matti Vanhanen. Hän luonnehti uutta esitystä eilen oikeansuuntaiseksi. Presidentti Tarja Halonen osallistuu huippukokoukseen sen käsitellessä hänen toimivaltaansa kuuluvia asioita.

Vanhanen: Edellytykset rahoitussopuun ovat olemassa

Pääministeri Matti Vanhanen uskoo, että ratkaisulle EU:n rahoituksesta on edellytykset Brysselin huippukokouksessa. Vanhasen mukaan ratkaisu kuitenkin vaatii, että puheenjohtajamaa Britannia tekee viimeistään perjantaiyönä uuden ehdotuksen.

Vanhanen katsoi, että Suomen EU-nettomaksun kasvu on luonnollinen seuraus unionin laajentumisesta. Hän sanoi EU:n liberaalijohtajien kokouksessa ennen huippukokousta, että EU-budjetti jäänee Britannian esittämälle 1,03 prosentin tasolle unionin bruttokansantuotteesta.

-Se on matala taso unionin tavoitteiden toteuttamisen kannalta, mutta ilmeisesti se on realismia. Suomi olisi ollut valmis korkeampaan tasoon.

Vanhasen mukaan Suomen tulot EU:lta laskevat Britannian uusimman ehdotuksen perusteella 8 prosenttia ja maksut kasvavat 10 prosenttia verrattuna nykytasoon.

-Se ei ole suuri hinta solidaarisuudesta, Vanhanen sanoi.

Britannian budjettimaksusta erimielisyyttä

Yksi budjettikiistan keskeisiä riitoja on kysymys siitä, pitäisikö Britannian luopua alennuksestaan budjettimaksussaan EU:lle. Britannia sai alennuksen, kun EU ja Britannia olivat kovasti toisenlaisia kuin nykyisin.

Tuolloin Britannian vanha teollisuus nikotteli ja saarivaltakunta oli EU:n kolmanneksi köyhin maa. Pääministeri Margaret Thatcher vetosi tähän ja lisäksi siihen, että 70 prosenttia EU:n menoista oli maataloustukia. Niistä taas Britannia sai kovin pienen osuuden.

Nyt on toisin, maatalouden osuus budjetista on pienentynyt alle puoleen ja Britannia on yksi laajentuneen EU:n rikkaimmista maista. Sen rahaa kaivataan uusien köyhempien EU-maiden kehittämiseen.

Britannian alennus on ollut noin viisi miljardia euroa vuodessa. Maa on nyt ensimmäistä kertaa luvannut luopua osasta alennuksistaan, mutta muiden maiden mielestä tarjous on aivan liian pieni. Esimerkiksi Ranska vaatii koko alennuksen poistamista. Britannia puolestaan ei suostu tähän, ellei maataloustukia leikata. Siihen taas maataloustukien suuri saaja Ranska ei ole valmis.

Jos tähän kiistaan löytyy kompromissi, koko budjetin läpimeno on paljon varmempaa.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 15.12.2005)

Lue myös:

    Uusimmat