EU muuttuu huomenna - Lissabonin sopimus voimaan

EU:ssa on nyt 27 erilaista energiapolitiikkaa. Lissabonin sopimuksen toivotaan potkivan vauhtia yhtenäisen energiapolitiikan luomiseksi.

Yksimielisyydessä ja uskottavuudessa on vielä paljon puutteita. Unionilla ei ole pakotteita yhteisen politiikan edistämiseksi, rahaakaan ei ole liikaa. Näistä ongelmista huolimatta tekemistä riittää paljon. Tällä hetkellä nousevia energiamaita ovat turkki Iran ja Brasilia. Näihin halutaan rakentaa suhteita. Lisäksi EU haluaa harmonisoida energiapolitiikkaansa Yhdysvaltojen kanssa yhteisen neuvoston avulla. Kiina on sekä kilpailija että kumppani. Keskeisin yksittäinen kysymys koskee kuitenkin Venäjää ja Ukrainaa. Nyt EU:lla on suhde molempiin erikseen, mutta se haluaa harmonisoida venäjän ja ukrainen suhteen. Uusia kaasukiistoja ei kaivata.

Kiinaa patistellaan

EU vaatiikin voimakkaasti Kiinaa johtoon ponnisteluissa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kiinan kanta puolestaan on, että rikkaiden maiden on otettava harteilleen suurimmat päästövähennykset.

- Emme voi ratkaista ihmiskunnan ilmastohaastetta ilman Kiinan johtajuutta ja vastuunkantoa, sanoi Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt EU:n ja Kiinan huippukokouksessa Nankingissa.

Kiinan ilmastoneuvottelijoita johtava pääministeri Wen Jiabao muistutti maansa viime viikolla tekemästä lupauksesta. Sen mukaan Kiina aikoo leikata päästöjään suhteessa bruttokansantuoteyksikköön enintään 45 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Pekingissä olivat viikonvaihteessa koolla Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka ja Sudan, jotka vahvistivat tukensa Kiinan kannalle kehittyneiden maiden velvollisuudesta vähentää päästöjä eniten.

- Avain Kööpenhaminan kokouksen onnistumiseen on se, että kunkin maan päästövähennyksen tulisi riippua sen kehitystasosta, Wen sanoi.

Reinfeldt sanoi EU:n vaativan myös Yhdysvaltoja tekemään lupaamaansa enemmän päästöjen vähentämiseksi.

Hallintoa uudistetaan

Lissabonin sopimus uudistaa EU:n toimielinjärjestelmää ja yksinkertaistaa lainsäädäntömenettelyjä. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta Euroopan parlamentti on tästä lähtien neuvoston kanssa tasaveroinen lainsäätäjä, kun nykyisestä yhteispäätösmenettelystä tulee tavallinen lainsäätämisjärjestys. Sitä sovelletaan entistä laajemmin myös maatalouden alalla, oikeus- ja sisäasioihin sekä talousarviopäätöksiin. Päätöksentekoa tehostetaan myös lisäämällä neuvostossa määräenemmistöpäätöksiä. Ns. kaksoisenemmistöön vaaditaan jatkossa vähintään 55 % jäsenmaista, jotka edustavat vähintään 65 % EU:n väestöstä.

Suomen eduskuntaan sopimuksessa suoraan vaikuttaa se, että EU-maiden kansalliset parlamentit saavat uusia tehtäviä ja valtuuksia: ne valvovat toissijaisuusperiaatteen noudattamista. Toissijaisuusperiaatteella tarkoitetaan, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia.

Katso Anne Sjöholmin analyysi

(MTV3-STT)