EU:lta tukea yrityksille ja työllisyyssopimuksille

EU:n avulla käynnistetään ensi vuoden alusta 89 alueellista työllistämisohjelmaa, joiden tarkoituksena on vauhdittaa paikalliselta tasolta nousevia aloitteita. Suomesta on hyväksytty mukaan seitsemän hanketta.

Työllistämisohjelmia esiteltiin torstaina Brysselissä, jonne oli kutsuttu joka maasta yhden hankkeen vetäjä kertomaan aikeistaan. Suomea edusti Turun seudun työllistämisohjelma, jonka tarkoituksena on ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä, kohentaa työllisyystilannetta ja kehittää teollisuutta ja kauppaa Turussa ja sen lähiympäristössä.

Muut tukea saavat suomalaishankkeet käynnistyvät Kemissä, Koillis-Lapissa, Lahdessa, Iisalmen seudulla, Lohjalla ja Tampereella. Kukin hanke saa 200 000 ecua eli vajaat 1,2 miljoonaa markkaa "teknistä tukea" eli rahaa käytännössä projektihenkilöiden palkkaukseen.

Itse hankkeet saavat erikseen tukea EU:n rakenne-, maatalous- ja sosiaalirahastoista. EU:n komission aluepolitiikasta vastaava komissaari Monika Wulf-Mathies sanoi torstaina, että kyse ei ole uutta rahaa vaativista hankkeista, vaan olemassa olevien varojen tehokkaammasta käyttämisestä.

Hankkeilla ei ole myöskään tavoitella mitään tiettyä määrää uusia työpaikkoja. Wulf-Mathiesin mukaan tarkoitus on vain saada sellaiset tahot puhumaan keskenään, jotka eivät ole aikaisemmin puhuneet työllistämisestä.

Turussa tuetaan työttömiä ja yrityksiä

Turun seudun työllistämisohjelmaprojektin vetäjä Antti Kirkkola kertoi, että heidän hankkeessaan pyritään estämään työttömien syrjäytymistä ja helpottamaan työelämään sopeutumista. Hanke on jatkoa vuonna 1995 aloitetulle Masina-ohjelmalle, jossa mm. tuettiin työttömien omien järjestöjen toimintaa.

Turkulaisilla on selvä tavoite, saada 700 ihmistä löytämään töitä ja tuhansia ihmisiä saamaan koulutusta. Töitä pitäisi löytyä saattamalla koulutuspuoli yhteen kaupan sekä teollisuuden kehitystarpeiden kanssa.

Hankkeen alkupäässä on lähiökumppanuus, jossa keskitytään syrjäytymisen ehkäisyyn, ihmisten terveydelliseen ja toiminnalliseen aktivointiin sekä osallisuuden rakentamiseen. Samalla vedetään rajoja vapaaehtoistyön ja palkkatyön välille.

Työmarkkinakyvyn kasvattamisessa luodaan henkilökohtainen työllistymissuunnitelma. Hankkeen loppupäässä kartoitetaan Turun seudun työnantajien tarpeita, millä tavalla saadaan tietoja työnhakijoiden työllistämisedellytyksistä.

Projektijohtaja Kirkkolan mukaan hankkeen yhteydessä yritetään kehittää erilaisia mittareita onnistumisen seuraamiseksi. Esimerkiksi Raisiossa yritetään päästä selville siitä, mitä kunnalle tosiasiallisesti maksaa, kun ihminen ei etene työllistymisuralla tai syrjäytyy verrattuna siihen, että homma toimii.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat