EU:lta "asiantuntijaryhmä" Albaniaan

EU aikoo lähettää Albaniaan neuvoa-antavaksi valtuuskunnaksi nimetyn avustusjoukon, joka koostuu siviileistä, poliiseista ja sotilaista. Valtuuskunnan on tarkoitus taata EU:n avun saaminen perille. EU:n ulkoministerit sopivat hankkeesta periaatteessa Hollannin Apeldoornissa päättyneessä epävirallisessa kokouksessaan.

15 maan ulkoministerit hyväksyivät EU:n puheenjohtajamaan Hollannin luonnosteleman julkilausuman, jossa ilmaistaan EU:n valmius antaa välittömästi humanitaarista apua Albaniaan. Ehtona on sen turvallisen perillepääsyn takaaminen.

Neuvoa-antavan valtuuskuntaan voivat osallistua ne jäsenmaat, joilla on siihen halukkuutta. Valtuuskunnan toiminnan turvaaminen saattaa vaatia sotilaallista tukea. Ulkoministerit haluavat käynnistää neuvottelut New Yorkissa siihen tarvittavasta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta.

Suunnitelman mukaan Hollanti lähettää välittömästi korkean tason valtuuskunnan Tiranaan. Siinä ovat mukana puheenjohtajamaan, EU-komission, Etyjin ja Albanian naapureiden Kreikan ja Italian edustajat. Tämä ns. etujoukko käy keskusteluja Albanian hallituksen kanssa EU:n hankkeen toteuttamisesta ja tutkii sen sotilaallisen suojaamisen tarpeellisuutta.

Berisha-kuvio sekoitti keskustelua

Ulkoministerit pääsivät suunnitelmasta pitkälti yksimielisyyteen jo eilisiltana, mutta huhu Albanian presidentin Sali Berishan poistumisesta Tiranasta keskeytti silloin päätöksenteon. Berishan poistuminen näyttämöltä olisi joidenkin ministereiden mielestä muuttanut tilanteen. Albanialaiset lähteet vakuuttivat kuitenkin, että Berisha on edelleen vallassa.

Eräät EU-maat ovat olleet valmiita harkitsemaan varsinaisten monikansallisten rauhanturvajoukkojen lähettämistä Albaniaan. Sellaisesta hankkeesta ei kuitenkaan ollut mitään mahdollisuutta saada aikaan yhteistä päätöstä. Muun muassa Saksa, Iso-Britannia ja Ruotsi olivat tiukasti sitä vastaan.

EU:n ulkoministereiden hyväksymässä julkilausumassa todetaan, että EU on sitoutunut vahvasti auttaman Albaniaa järjestyksen ja siviiliyhteiskunnan palauttamisessa. Siinä viitataan EU:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen taloudellisiin avustussuunnitelmiin, mutta todetaan myös välittömän avun tarve.

Apeldoornin kokous oli epävirallinen, joten siellä ei tehty julkilausumatasoa yksityiskohtaisempia päätöksiä. Niiden merkitys on suurinpiirtein samanlainen kuin Suomen hallituksen iltakoulun periaatekeskustelun.

Suomi pohtii osallistumista

Suomen ulkoministerin Tarja Halosen mukaan Suomi ei ole kieltäytynyt osallistumasta avustusoperaatioon, mutta ei myöskään tarjoutunut yhdeksi osapuoleksi. Normaaliin tapaan tilannetta aiotaan katsoa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomella on rauhanturvaajia Makedoniassa. Halosen mielestä siellä olevien joukkojen määrä tulisi kaiken kaikkiaan säilyttää nykyisellä tasolla epävarmassa tilanteessa.

Albanian tilanteen ohella ulkoministerit keskustelivat EU:n laajenemisesta ja erityisesti suhtautumisesta Turkkiin. Halonen arvioi, etteivät EU:n jäsenmaat ole muuttamassa kantaansa Turkin jäsenyyshakemukseen. Yksimielisyys vallitsee siitä, että Turkki on eurooppalainen valtio ja sillä tulee voida olla periaatteellinen mahdollisuus päästä jäseneksi. Tiellä on kuitenkin mutkia, kuten ihmisoikeudet, Turkin ja Kreikan välit sekä kurdikysymys.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat