EU lähettää siviilijoukkoja Kosovoon

EU-maat ovat päättäneet lähettää siviilikriisinhallintajoukkoja Kosovoon riippumatta siitä, saadaanko alueen itsenäisyydestä ratkaisua YK:ssa. Maakuntaan lähetetään muun muassa poliiseja.

Suomi on lähettämässä operaatioon noin 50 asiantuntijaa. EU aikoo lähettää alueelle yhteensä jopa tuhansia viranomaisia.

Keskustelua on herättänyt se, ettei operaation valtuuttamiseen ole olemassa yksiselitteistä YK:n päätöslauselmaa. Monet EU-maat ovat tulkinneet, että nykyiset YK-linjaukset riittävät.

Operaatiosta on kuitenkin myös muita tulkintoja. Ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok.) mukaan toivottavaa olisi, että YK:n pääsihteeri ja Kosovo itse pyytäisivät EU:ta alueelle. Näin eteneminen asiassa olisi helpompaa

YK:n turvallisuusneuvosto tuskin saa aikaan päätöstä, koska Venäjä vastustaa Serbian rinnalla Kosovon itsenäistymistä.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) muistutti, että Suomen lainsäädäntö sallii operaatiot poikkeustapauksissa myös ilman YK:n hyväksyntää.

Hänen mukaansa on tärkeää, että EU ottaa alueen vakauttamisesta vastuun joka tapauksessa.

- Ei se voi mihinkään juridiikkaan kaatua, Vanhanen painotti.

Luxemburgin pääministerin Jean Claude Junckerin mukaan lisäpoliiseja alettaisiin lähettää alueelle jo joulun jälkeen.

Ruotsin pääministerin Fredrik Reinfeldtin mukaan ratkaisevat päivämäärät Kosovon vakauttamisen suhteen ajoittuvat helmi- ja huhtikuuhun.

Helmikuussa pidetään EU:n tavanomainen ulkoministerikokous, maaliskuussa huippukokous ja huhtikuun alussa sotilasliitto Naton huippukokous.

EU aikoo kantaa vastuun lähinnä siviilikriisinhallinnasta, sotilaallinen vastuu jää Natolle.

Serbian jäsenyystoiveille vauhtia

EU on lupaillut Serbialle kiihtyvää reittiä kohti EU-jäsenyyttä. EU-maat haluavat tarjota Serbialle läheisempiä suhteita, jotta maan olisi helpompi hyväksyä Kosovon lähestyvä itsenäisyys.

Virallisesti asioilla ei ole yhteyttä, mutta lupauksen ajoitus liittyy olennaisesti Kosovon tilanteeseen.

Maakunnan asema on esillä parhaillaan käynnissä olevassa EU-huippukokouksessa Brysselissä.

Alustavassa päätelmätekstissä EU-maat sanovat luottavansa siihen, että Serbian edistymistä kohti EU-jäsenyyttä voidaan vauhdittaa. Vaihtoehtoihin kuuluu esimerkiksi jäsenehdokkaan aseman myöntäminen.

Serbian ulkoministeri Vuk Jeremic torjui heti ajatuksen Kosovon vaihtamisesta EU-jäsenyyteen. Jeremic sanoi uutistoimisto Reutersille, ettei EU myöskään ole tehnyt tällaista ehdotusta.

Serbian käytännön ongelmana on toistaiseksi, että jäsenehdokkuuden aseman ehtona olevaa yhteistyösopimusta ei ole vielä allekirjoitettu.

EU vaatii, että Serbia tekee ensin riittävää yhteistyötä Haagin sotarikostuomioistuimen kanssa.

Tähän asti tuomioistuimen pääsyyttäjä Carla Del Ponte ei ole arvioinut Serbian toimia riittäviksi. Del Ponte väistyy tehtävästään vuodenvaihteessa.

(MTV3-STT)

Lue myös: