EU kovistelee varovasti Venäjää

Varsinaisista sanktioista ei Eurooppa-ministeri Kimmo Sasin (kok.) mukaan voida puhua. Kyse on pikemminkin varoittavasta signaalista.
EU patisti komissiota suuntaamaan uudelleen Tacis-avustusohjelman varoja humanitaariseen apuun toimintaan. Sama kuultiin jo Helsingin huippukokouksessa joulukuussa. Sasi kertoi, että Suomen ehdotuksesta rahoja siirrettäisiin myös kansalaisyhteiskunnan verkostoitumisen edistämiseen esimerkiksi internetin avulla. Sasin mukaan oikeanlainen tietojenvaihto on oltava yhteiskunnassa mahdollista.
Edelleen EU edellyttää Venäjältä tiukempaa kauppasopimusten noudattamista, mitä jäsenmaiden toivotaan edistävän. EU haluaa puuttua esimerkiksi metalliromun viennin verottamiseen. Samalla päätettiin, että Venäjälle ei anneta uusia kehitysmaaetuuksia.
Kauppasopimusten noudattamisesta ministeri Sasi mainitsee, että Venäjä on asettanut kiellon tuoda kananmunia Suomesta. Sasi sanoo Suomen toivoneen vientikiellon poistamista lukuisia kertoja.
Tacis-ohjelman varat pienevät noin 100 miljoonalla eurolla, koska uuden vuosittaisohjelman suunnittelua ei aloiteta. Eilen oli epäselvää, siirretäänkö kyseiset 100 miljoonaa humanitaariseen apuun. Aikaisempina toiminaan EU jäädyttää 30 miljoonan euron ruoka-avun Venäjälle siten, että rahaa ei siirretä vuoden 1999 budjetista tälle vuodelle. Lisäksi EU lykkää tieteellisen ja teknisen sopimuksen allekirjoitusta.

EU ei halua rikkoa suhteita

Ministerineuvosto totesi Venäjän tärkeyden EU:n kumppanina ja unionin halun kehittää pitkäaikaisia suhteita. EU katsoo, että suhteet Venäjän kanssa voivat kehittyä vain yhteisesti hyväksyttyjen arvojen, erityisesti ihmisoikeuksien kunnioituksen, oikeusvaltion periaatteiden ja vapaan tiedonvälityksen pohjalta.
Periaatepäätös Venäjän vastaisista toimista tehtiin joulukuussa Helsingin huippukokouksessa. Nyt poliittisesti muuttuneen tilanteen tekee herkäksi mm. vallan vaihtuminen ja tulevat presidentinvaalit Venäjällä. Jäsenmaista yksikään ei ollut maanantaina radikaalien pakotteiden kannalla. Unioni haluaa varoa suututtamasta vt. presidentti Vladimir Putinia ja empii ryhtymistä toimiin, joista voisi olla vakavaa haittaa osapuolten suhteille tai unionin pitkän tähtäimen tavoitteille. Suomi katsoo, että Venäjään pitäisi yrittää vaikuttaa, mutta EU:n ja Venäjän pitkän aikavälin suhteita Tshetshenian kriisi ei saisi vaarantaa.
( STT-AFP-Reuters)