EU-komission kaavailemat maataloustukimoitteet suututtivat Suomen

EU-komission kaavailemat maataloustukimoitteet hiertävät pahoin suomalaisia virkamiehiä ja poliitikkoja. Moitteet tulkitaan jopa vastaiskuksi komission työvoimaleikkauksille, joita puheenjohtajamaa Suomi on väläyttänyt unionin budjettiehdotuksen yhteydessä.

Virallisesti komission kovistelua ei haluta kommentoida ennen kuin se on saatu paperilla. Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Pekka Pesonen vahvisti kuitenkin tänään Oulussa, että hän on saanut epävirallisen ennakkotiedon kirjeestä.

Komissiolähteistä kerrottiin STT:lle jo perjantai-iltana, että komission puheenjohtaja Jose' Manuel Barroso on aikeissa lähettää pääministeri Matti Vanhaselle kirjeen, jossa puheenjohtajamaata patistellaan ohjaamaan unionia laajempaan avoimuuteen.

Komissiossa on kummasteltu eritoten puheenjohtajamaan haluttomuutta julkistaa yksityiskohtaisia tietoja maataloustukien saajista siitä huolimatta, että avoimuus on yksi EU-puheenjohtajan kantavista teemoista.

Oulun epäviralliseen maatalousministerikokoukseen saapunut maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel korosti lähtevänsä siitä, että kaikki tuet ovat julkisia viimeistään ensi vuoden alusta lähtien.

Komission avoimuusaloitteen äänitorvena on ollut varapuheenjohtaja Siim Kallas, joka niin ikään on kummastellut Suomen avoimuuskäytäntöä.

Aloite sai muutama päivä sitten vahvan tukijan, kun Saksa ilmoitti suostuvansa tukien saajien julkistamiseen.

Noin puolet jäsenmaista suhtautuu kuitenkin edelleen enemmän tai vähemmän nihkeästi esitykseen.

Yhtenä syynä tarjotut työvoimaleikkaukset?

Oulussa suomalaiset kokousedustajat pitivät kielensä tarkalleen keskellä suuta puhuessaan julkisesti komission kirjeestä.

Maatalousministeri Juha Korkeaoja sanoi Suomen olevan tarvittaessa valmis pohtimaan nykyistä laajempaa tietojen paljastamista.

Hän on aiemmin sanonut pitävänsä tarkkojen tukitietojen julkista listaamista "tirkistelynä" ja korostanut samalla, että Suomen nykyinenkin järjestelmä mahdollistaa kattavien tietojen saannin.

Epäviralliset keskustelut paljastivat kuitenkin sen, että komissio on iskenyt kipeästi.

Eräs asiaa läheltä seuraava virkamies luonnehti jopa törkeäksi, mikäli komissiolta tulee kyseisen kaltainen moitekirje ja vielä Barroson allekirjoittamana.

- Taustalla on nähtävissä muita syitä, sillä kyllähän Suomi on todellisuudessa se, joka asioiden käsittelyn eri vaiheissa toimii avoimesti. Olemme toistuvasti myös muistuttaneet, että tukien laajempaankin julkistamiseen voidaan mennä, kunhan komissiolta saadaan esitys yhteisestä koko EU:n kattavasta pohjasta.

Komission kirpeyden yhdeksi herättäjäksi epäilläänkin tarjottuja työvoimaleikkauksia. Enimmillään puhutaan jopa kymmenen prosentin viikatteesta komissiossa, jolla on kaikkiaan noin 20 000 palkollista.

(MTV3-STT)