EU-komissio: Suomen talous elpyy muuta euroaluetta hitaammin

Suomen talous elpyy tänä ja ensi vuonna selvästi hitaammin kuin euroalueella keskimäärin, ennustaa EU:n komissio.

Sen mukaan Suomen talous yltää tänä vuonna vain 0,2 prosentin kasvuun, kun euroalueen kasvuksi ennakoidaan 1,2 prosenttia.

Suomen näkymien ankeutta alleviivaa se, että euroalueella vain Kyproksen talouden odotetaan kehittyvän Suomea heikommin. Siellä komissio ennakoi talouden supistuvan tänä vuonna lähes viisi prosenttia. Alle prosentin kasvuun jäädään Suomen ja Kyproksen ohella vain kolmessa maassa eli Kreikassa, Italiassa ja Sloveniassa.

Ensi vuodelle komissio ennakoi Suomeen yhden prosentin kasvua, kun euroalueella keskimäärin talous kasvaisi 1,7 prosenttia.

Komission mukaan Suomen vienti on jo hyötynyt EU:n talouden elpymisestä, ja viennin odotetaan vahvistuvan tänä ja ensi vuonna. Heikko kotimainen kysyntä kuitenkin jarruttaa yhä talouden toipumista. 

Viennin sukellus historiallinen 

Suomen Pankin mukaan Suomen talouden rakennekriisistä kertoo, että Suomen bruttokansantuotteen kehitys on jo pari vuotta ollut lähempänä EU:n kriisimaita Kreikkaa, Italiaa, Irlantia, Portugalia ja Espanjaa kuin vahvimpia euromaita.

Heikosti on mennyt varsinkin Suomen viennillä, jonka kehitys oli vuosina 2012-13 historiallisen heikkoa.

- OECD-maissa on koettu vain yksi vastaava episodi, jossa yhden maan vienti supistui yhtä jyrkästi yhtä lyhyessä ajassa. Se oli Portugalissa neilikkavallankumouksen jälkeen vuosina 1975-78, sanoi Suomen Pankin johtava neuvonantaja Lauri Kajanoja pankin tilaisuudessa.

Myös Suomen kustannuskilpailukyky keskeisiin kauppakumppaneihin verrattuna on heikentynyt pitkään, euroaikana kymmenisen prosenttia. Maltillisen palkkaratkaisun ansiosta tämä kehitys on pysähtymässä vuosina 2014-15.

- Ampumahiihtovertauksella me hiihdämme nyt samaa vauhtia kuin muut, mutta pari sakkokierrosta on vielä edessä, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Julkisen talouden sopeutus taas hidastaa talouskasvua lyhyellä aikavälillä, vaikka voikin kohentaa tilannetta myöhemmin.

Kajanojan mukaan vaikutus jää lievemmäksi, jos kotitaloudet ja yritykset luottavat siihen, että nyt tehdyt päätökset vähentävät veronkiristysten tarvetta tulevaisuudessa. 

Lue myös:

    Uusimmat