EU-kansalaiset suhtautuvat unionin laajentumiseen nihkeästi

EU-maiden kansalaismielipide ei ole kovinkaan innostunut unionin laajentumisesta, vaikka jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta on pidetty juhlapuhe toisensa jälkeen. EU-komission Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 47 prosenttia odottaa laajentumisen johtavan oman maan saamien EU-tukien pienenemiseen. Kolmannes EU-kansalaisista uskoo työttömyyden kasvavan laajentumisen myötä.

Tutkimus perustuu viime syksynä tehtyihin haastatteluihin, ajalta ennen kuin muodollista päätöstä neuvottelujen aloittamisesta oli tehty, mutta kun jo tiedettiin mitkä maat pääsevät ensimmäisten joukossa keskustelemaan asiasta.

Tanska on ainoa maa, jossa vastaajien selvä enemmistö katsoo, että EU:n tulee pitää laajentumista keskeisenä tavoitteenaan. Tätä mieltä oli 61 prosenttia kysymyksiin vastanneista tanskalaisista. Saksalaisista 14 prosenttia on innokkaita itälaajentumisen kannattajia, suomalaisista 23 prosenttia.

Yksittäisistä hakijamaista suosituin on Unkari. Keskimäärin 47 prosenttia vastanneista toivoo maasta EU-jäsentä, 29 prosenttia vastustaa. Myös Puola, Tshekki ja Kypros saavat enemmän kannatusta kuin vastustusta. Kolmea Baltian maata kannattaa EU-jäseniksi 35 prosenttia, 37 prosenttia vastustaa.

Epäsuosituin hakija on Romania, jonka jäsenyyttä puoltaa 33 prosenttia, 41 prosentin vastustaessa. Lähes yhtä epäsuosittu oli Slovenia, jonka kannatus jäi myös 33 prosenttiin. Entinen Jugoslavian osavaltio on kuitenkin jo mukana neuvotteluissa. Suurempaa kansansuosiota nauttinut Slovakia taas karsittiin jatkosta, koska maan demokratia ja ihmisoikeustilanne eivät täytä EU:n vaatimuksia.

Eurobarometrin vastaajat ovat innokkaimmin kannattaneet naapurimaita EU-jäseniksi - suomalaisista 63 prosenttia kannattaa Viron EU-jäsenyyttä, ranskalaisista 21 prosenttia.

Tärkeimpinä jäsenyysehtoina Eurobarometrin vastaajat pitivät, että uudet jäsenmaat kunnioittavat ihmisoikeuksia, suojelevat ympäristöä ja torjuvat rikollisuutta ja huumeita. Näitä vaatimuksia kannatti yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Lähes kahdeksan kymmenestä kannatti myös vaatimusta, etteivät uudet jäsenmaat saisi saada EU:lta enemmän tukea kuin maksavat jäsenmaksuja. Suurin osa vastanneista mieluummin kasvattaisi EU:n budjettia kuin leikkaisi omalle maalle tulevia tukia.

Eurobarometri-tutkimuksia tehdään joka kuukausi kaikissa EU-maissa. Niissä seurataan säännöllisesti EU-kansalaisten mielipiteitä unionista ja sen toiminnasta.

Jäsenyysneuvottelut käyntiin Brysselissä

EU aloitti tänään Brysselissä varsinaiset liittymisneuvottelut viiden itäisen Euroopan maan sekä Kyproksen kanssa. Unionin tämän hetkisen puheenjohtajamaan, Britannian, ulkoministeri Robin Cook toivotti vuorotellen hakijamaat tervetulleiksi neuvotteluihin.

Käytännössä tänään avattiin kuusi hallitusten välistä kokousta, joissa käydään läpi EU:n säännöt ja asetukset ja joiden aikana hakijamaat voivat ilmoittaa mistä kohdista ne haluavat neuvotella. Neuvotteluihin osallistuivat Slovenia, Unkari, Puola, Viro, Tshekki ja Kypros.

Komission arvioiden mukaan säännöstön läpikäymiseen tarvitaan 50-70 asiantuntijakokousta, eikä yhdenkään uuden jäsenmaan odoteta saavan neuvotteluja päätökseen ennen vuotta 2002.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat