EU-johtajat yksimielisiä pakolaispolitiikasta

EU-maiden johtajat ovat periaatteessa yksimielisiä siitä, että EU:lle tarvitaan yhteistä pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaa. Tähän päädyttiin Tampereella tänään alkaneessa EU:n erityishuippukokouksessa.

Mistään yksityiskohtaisista ratkaisuista ei vielä kerrottu. Niihin palataan huomenna, kun kokouksessa viimeistellään kokouksen loppuasiakirjaa eli puheenjohtajan johtopäätöksiä.

Iltapäivän istunnon jälkeen kokouksen puheenjohtaja Paavo Lipponen korosti olevan tärkeää, että kiinnitetään huomiota pakolaisuuden syihin. Tässä käytetään mm. ihmisoikeuspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä. Yhtä tärkeää on päästä yhteiseen menettelyyn turvapaikka-asioissa. Hänen mielestään on mahdollista, että tulevaisuudessa EU:ssa päästään yhteiseen turvapaikkajärjestelmään.

Lipposen mielestä nyt olisi ryhdyttävä käytännön askelin etenemään tässä asiassa. Kosovon kriisin yhteydessä tuli näkyvästi esiin kysymys taakanjaosta pakolaiskysymyksessä. Kyse on siitä, että miten muut maat tukevat paljon pakolaisia vastaan ottavia maita. Kiintiöt hylättiin jo aiemmin. Sittemmin puhe on ollut erityisestä rahastosta.

Lipponen kertoi, että mitään uutta rahaa ei nyt haluta mielellään käyttää. Sen sijaan kokouksessa keskusteltiinkin, miten EU:n budjetin sisällä voitaisiin tehdä tilaa tämmöisiin tilanteisiin. Mistään yksityiskohdista ei kuitenkaan vielä sovittu.

Ei mitään uutta?

Lipposen mukaan yhtä mieltä oltiin myös siinä, että laillisesti maassa asuvien kolmansien maiden kansalaisten asemaa turvataan ja että rasismin vastaista taistelua tehostetaan. Hän muistutti, että laiton maahanmuutto on omiaan lisäämään rasismia.

Tiedotustilaisuudessa arvosteltiin, että kokouksessa ei tullut esiin mitään uutta. Lipponen muistutti vastauksessa, että nyt EU:ssa ensimmäistä kertaa käsitellään systemaattisesti sisä- ja oikeusasioita; Amsterdamin sopimuksessa sovittuja asioita pannaan nyt toimeen. Hän korosti, että nyt ollaan asettamassa tavoitteita, joihin kaikki EU-maat sitoutuvat.

Tampere

Iltapäivän istunto oli paljon lyhyempi kuin mitä siihen oli varattu aikaa. Pääministeri Paavo Lipponen kiitti tästä erinomaista valmistelua. Esimerkiksi hänen tekemällään pääkaupunkikierroksella asioista pystyttiin keskustelemaan perusteellisesti.

Kaikkinensa keskustelu oli Lipposen mielestä erittäin myönteistä ja rakentavaa. Aamupäivän istunnossa keskityttiin Euroopan oikeusalueen luomiseen ja rikollisuuden torjuntaan. Puheenvuoroissa toistui vaatimus, että kansalaisten oikeusturvaa on parannettava varsinkin, kun kyse on EU-maiden rajat ylittävistä ongelmista.

Keskustelussa kaivattiin mm. nykyistä parempaa tiedotusjärjestelmää, jotta kansalaiset saisivat helpommin tietoa oikeuksistaan ja eri maiden lainsäädännöstä. Toinen esitys oli, että pitäisi tarjota parempaa oikeusapua henkilöille, jotka joutuvat syystä tai toisesta oikeuteen ulkomailla.

Useat EU-johtajat vaativat myös lisää toimia rikosten uhrien oikeuksien turvaamiseksi. Lipposen mukaan keskustelussa tuettiin tuomioiden vastavuoroista tunnustamista. Tämä osoittaa hänen mielestään luottamusta toisten oikeusjärjestelmiin.

Syyttäjien yhteistyötä kannatetaan

Komission puheenjohtaja Romano Prodi esitti, että EU-maat alkaisivat rakentaa eurooppalaista oikeusaluetta käyttämällä hyväksi sisämarkkinoiden luomisen yhteydessä käytettyä keinoa. Tavoitteena olisi siten laatia "tulostaulukko", josta ilmenisi, miten eri maat ovat panneet täytäntöön yhteisesti sovittuja päätöksiä. Komissio voisi laatia luonnoksen taulukoksi.

Monet EU-johtajat halusivat tehostaa rikosten torjuntaa luomalla EU-maiden syyttäjäviranomaisille uuden yhteistyöviraston Eurojustin. Virasto ottaisi mallia poliisiyhteistyövirasto Europolista. Vielä ei keskusteltu uuden syyttäjäyhteistyön tarkemmasta toimialasta tai sijoituspaikasta. Myös Europolin roolia korostettiin.

Lipposen mukaan näyttää olevan konsensus siitä, että Europolin toimivaltaa pitää lisätä rahanpesun torjunnassa. Monet EU-johtajat peräsivät yhteisiä määritelmiä. Jotta rajat ylittävien rikosten torjunta toimisi, olisi EU-mailla oltava yhtenäiset määritelmät siitä, mitä on järjestäytynyt rikollisuus, rahanpesu tai terrorismi.

Ranskan presidentti Jacques Chirac korosti omassa puheenvuorossaan, että hänen mielestään erityisesti perhelainsäädäntöä on lähennettävä. Chirac nimesi ongelmana erityisesti rajat ylittävät avioerot, joissa eri maiden tuomioistuimet voivat tehdä huoltajuuskysymyksissä erilaisia ratkaisuja.

-On tehtävä mahdolliseksi panna tuomioistuimien siviilioikeudellisia päätöksiä suoraan toimeen toisissa jäsenmaissa, sanoi presidentti tiedottajansa mukaan. Kokouksen alkutunnelmaa sävytti Ruotsin pääministerin Göran Perssonin poisjäänti kokouksesta. Syynä tähän oli, että hänen äitinsä kuoli myöhään eilisiltana lyhyen sairauden jälkeen. Näin ollen Ruotsia kokouksessa edustaa ulkoministeri Anna Lindh.
(MTV3-STT)

Merja Sundström raportoi Seitsemän uutisille. Mukana pääministeri Paavo Lipposen kommentit. (2:16)

Lue myös:

    Uusimmat