EU-johtajat kiistelevät rahoituksesta

Britannia on vaatinut, että EU:n budjetin painopiste siirrettäisiin maataloustukiaisista EU:n kilpailukykyä edistäviin tarkoituksiin.

EU:n rahoituskehyksestä yritettiin tänään rutistaa kokoon sopua, mutta ainakin viidellä maalla oli vielä merkittävämpiä muutosvaatimuksia. Ranskan presidentti Jacques Chirac toisti uutistoimistojen mukaan vaatimuksensa, että Britannian olisi tehtävä enemmän myönnytyksiä maksupalautuksestaan.

Hän torjui samalla esitykset EU:n maatalouspolitiikan uudistamisesta, mutta antoi ymmärtää, että Ranska on muuten valmis tekemään sopimuksen rahoituskehyksestä Luxemburgin esityksen pohjalta.

Britannia taas antoi entistä selvempiä merkkejä siitä, että se on valmis neuvottelemaan maksupalautuksensa rakenteesta ja koosta, mutta vain jos EU:n budjettiin aletaan tehdä perusteellista uudistusta. Britannia oli aiemmin ilmoittanut hylkäävänsä tarjouksen, joka jäädyttäisi sen 4,6 miljardin euron maksupalautuksen nykytasolleen.

Pääministeri Tony Blairin lehdistöedustaja totesi Britannian edelleen katsovan, että nykyoloissa Britannian alennus on täysin oikeutettu ja perusteltu.

- Olemme kuitenkin valmiita keskustelemaan sen rakenteesta, jos saamme varmuuden siitä, että EU:n budjetin uudistusprosessi on pantu aluilleen.

Blair ei halunnut tarkemmin määritellä, mikä riittäisi Britannialle takuuksi. Britannia on vaatinut, että EU:n budjetti pantaisiin täysin uusiksi ja että painopiste siirrettäisiin maataloustukiaisista EU:n kilpailukykyä edistäviin tarkoituksiin. Useat muut maat, muun muassa Ruotsi ja Tanska, ovat kannattaneet tätä tavoitetta.

Ainakin Hollannilla, Ruotsilla ja Saksalla oli vielä vaatimuksia rahoituskehyksen supistamisesta siltä tasolta, mitä Luxemburg on esittänyt. Luxemburgin esitys merkitsee, että EU:n budjetti olisi noin 1,06 prosenttia unionin bruttokansantulosta vuosina 2007-13. Loppusumma nousisi silloin noin 875 miljardiin euroon.

Suomi haluaisi vielä korotuksia maaseudun kehittämisrahoihin ja Itä-Suomen aluetukeen, mutta haluaisi samalla myös varmistaa, ettei nettomaksu nousisi yli 0,3 prosentin BKT:sta, mikä merkitsisi noin 450 miljoonaa euroa vuodessa. Viime vuonna nettomaksu oli valtiovarainministeriön laskelmien mukaan 104 miljoonaa euroa.

Puheenjohtajamaa Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Junckerin oli määrä käydä iltapäivällä uusia kahdenvälisiä keskusteluja rahoituskiistassa keskeisten EU-johtajien kanssa. Häneltä odotetaan vielä tänään uutta ehdotusta.

Suomen maksut nousemassa rajusti

Pääministeri Matti Vanhasen mukaan Luxemburgin tarjous nostaisi Suomen nettomaksun EU:lle 2007-13 keskimäärin 460 miljoonaan euroon vuodessa.

Vanhanen sanoi EU-huippukokouksessa, että uusimman ehdotuksen perusteella Suomen tuet laskisivat kahdeksan prosenttia ja maksut nousisivat 15 prosenttia. Seuraus tästä olisi 330 miljoonan euron lisäys nettomaksuun. Kuluvan vuoden nettomaksu on 130 miljoonaa euroa.

Suomi yrittää vielä neuvotella lisää rahaa maaseudun kehittämiseen ja Itä-Suomelle, mutta sen vaikutus olisi vain joitakin kymmeniä miljoonia euroa.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 17.06.2005)

Lue myös:

    Uusimmat