EU ja Aasia eivät löytäneet yhteistä Irak-kantaa

Suomea edustavan pääministeri Paavo Lipposen (sd.) mukaan edellytyksiä kaikkien 25 maan julistukseen ei ollut.

-Lopulta päädyttiin siihen, että ei anneta yhteistä lausumaa. Käsitykset poikkesivat kuitenkin jossain määrin toisistaan, Lipponen kertoi tänään.

Lipposen mukaan oli ymmärrettävää, että kannanottoa ei lyhyessä ajassa syntynyt. Hänen mukaansa päälinjana oli kuitenkin YK:n keskeinen rooli ja monenkeskinen toimintatapa. Irakin vaaditaan myös ehdoitta toimivan YK:n päätöslauselmien mukaan.

Myös EU-puheenjohtajamaan Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen korosti ensimmäisen työistunnon jälkeen YK:n roolia.

-Me tuemme täysin YK:n pääsihteerin ja turvallisuusneuvoston työtä Irakin asian hoitamisessa, Rasmussen kertoi.

Italian pääministeri Silvio Berlusconi katsoi, että Yhdysvaltain väläyttämät yksipuoliset sotilastoimet Irakia vastaan olisivat mahdollisia. Lipposen mukaan Berlusconi ei kuitenkaan suoranaisesti ajanut yksipuolista toimintaa.

Maiden välillä "sävyeroja" Irak-kysymyksessä

Irakista vallitsi sekä Lipposen että Rasmussenin mukaan "sävyeroja". Kumpikaan ei tosin maininnut esimerkkejä. Ainakin Malesian kokenut pääministeri Mahathir Mohamad on vaatinut Irakin kauppasaarron purkamista kun YK:n asetarkastajien luvattiin pääsevän takaisin maahan.

Toisaalta esimerkiksi Kiinan pääministeri Zhu Rongji oli tiukkana siinä, että Irakin tulee ilman ennakkoehtoja hyväksyä asetarkastajat ja joukkotuhoaseita koskeva kannanotto, Lipponen kertoi.

Asem-maat hyväksyivät terrorismin vastaisen julistuksen ja työohjelman. Samalla sovittiin epävirallisen neuvottelumekanismin luomisesta. Sen tarkoituksena on avustaa terrorismin vastaisessa taistelussa. Se on suunnattu "monimutkaisia uusia turvallisuushaasteita vastaan".

Kiinan pääkaupungissa Pekingissä järjestetään ensi vuonna terrorismin vastainen seminaari. Siitä päätettiin Kiinan, Tanskan, Saksan, Japanin ja Espanjan aloitteesta.

Kööpenhaminassa koolla oleva Asem-maiden huippukokous pidetään joka toinen vuosi. Prosessissa ovat mukana15 EU-valtiota, EU:n komissio ja kymmenen Aasian maata.

(MTV3-STT)