EU-huippukokous päättyi Brysselissä

Suomen EU-puheenjohtajuuden näkyvin osa on päättynyt rauhallisissa merkeissä, kun EU-johtajat lopettivat tänään huippukokouksensa Brysselissä.

Pääministeri Matti Vanhanen oli tyytyväinen että kysymys Turkin jäsenyysneuvotteluista oli saatu etukäteen ratkaistua.

- Me halusimme eriyttää Turkki-kysymyksen yleisestä laajentumiskeskustelusta. Tästä kokouksesta olisi tullut hirveän värikäs ja mielenkiintoinen myös lehdistölle, jos Turkki-kysymys olisi ollut auki, mutta se olisi luultavasti tuhonnut tämän yleisen laajentumiskeskustelun, Vanhanen arvioi.

Huippukokouksen varsinainen anti jäi odotetusti vaatimattomaksi. Jäsenmaat vahvistivat, että EU pysyy avoinna uusille jäsenmaille, mutta ehtojen täyttymistä seurataan aiempaa tarkemmin. Uusia esteitä unionin jäsenyyttä hakeville maille ei kuitenkaan aiota asettaa.

Laajentumissuunnitelmiin tuli vielä pieni lisäkiristys aamun keskusteluissa. Johtajat kirjasivat, että komission tulee tehdä jokaisesta uudesta tulijasta selvitys siitä, kuinka jäsenyys vaikuttaisi unionin toimintaan.

EU:n perustuslain vahvistaneet maat kokoavat rivejään

EU:n puolivainaan perustuslain elvyttämiseksi järjestetään kaksi ylimääräistä ministerikokousta ensi vuoden alussa.

Aloitteen takana olevat Espanja ja Luxemburg esittivät viralliset kutsut EU-maiden huippukokouksessa.

Perustuslain jo vahvistaneiden 16 maan Eurooppa-ministerit kokoontuvat 26. tammikuuta Madridiin. 27. helmikuuta Luxemburgissa pidettävään toiseen tapaamiseen kutsutaan kaikki jäsenmaat.

Kokousten tavoitteena on tukea Saksan ponnisteluja perustuslain elvyttämiseksi. Saksa perii Suomelta EU-puheenjohtajuuden vuoden taitteessa.

Hollannin ja Ranskan kansanäänestyksiin keväällä 2005 karahtaneesta perustuslaista halutaan pelastaa mahdollisimman paljon.

Suomesta tuli viime viikolla kuudestoista jäsenmaa, joka on ratifioinut perustuslain. Bulgaria ja Romania ovat myös hyväksyneet sen, joten vuodenvaihteesta lähtien maita on jo 18.

Pääministeri Matti Vanhanen selosti huippukokouksessa EU-johtajille Suomen käymiä luottamuksellisia keskusteluja. Suomi on syksyn aikana tunnustellut jäsenmaiden kantoja siihen, miten umpikujasta päästäisiin.

Keskustelujen sisältöä ei kuitenkaan avattu. Vanhasen mukaan tiedot ovat luottamuksellisia.

Kahdenvälisille sopimuksille jyrkkä ei

EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on torjunut voimakkaasti Venäjän tunnustelut kahdenvälisistä sopimuksista eri EU-maiden kanssa. EU on yhtenäinen markkina, joten sopimuksia ei tarvitse eikä voi solmia.

- Meillä on maailman korkeimmat eläinlääkinnälliset vaatimukset, Barroso sanoi myöhään illalla johtajien päivällisten jälkeen.

Venäjä on vedonnut elintarvikehygieniaan, kun se on kieltänyt Puolasta tulevan lihan tuonnin. Tämän kiellon johdosta Barroso korosti myös, että kaikki EU-maat ovat osoittaneet Puolalle solidaarisuuttaan.

Puola esti lihakiistan takia EU:ta aloittamasta neuvottelut uudesta kumppanuussopimuksesta Venäjän kanssa. Maa ei suostunut hyväksymään EU:lle neuvotteluvaltuuksia.

Suomen loppupuristus ensi viikolla

Suomen puheenjohtajakauden työ jatkuu vielä ensi viikolla. Sen jälkeen EU hiljenee joulunviettoon.

- Vielä voi tietysti tulla jonkinlainen kriisi. Puheenjohtajuus on työ, joka jatkuu uudenvuoden aaton iltaan asti, Vanhanen muistuttaa.

Varsinkin Turkin jäsenyysneuvotteluissa saattaa tapahtua käänteitä. Vanhanen piti mahdollisena, että ensi viikolla avataan uusia lukuja neuvotteluissa niiltä aloita, joita EU ei jäädyttänyt.

Päätös voitaisiin tehdä maatalousministerien kokouksessa keskiviikkona, mutta avaaminen vaatii kaikkien jäsenmaiden tuen. Komissio avaisi neuvottelut neljällä alueella, kuten yritys- ja teollisuusasioissa.

Taustalla jatkuvat myös keskustelut Puolan ja Venäjän lihakiistassa. Sopu raivaisi esteet EU:n ja Venäjän jumittuneiden sopimusneuvottelujen tieltä.

Pääministeri Matti Vanhanen

"Kiitettävä puheenjohtajuus"

Vanhanen piti Suomen puheenjohtajakautta onnistuneena. Hän antaisi hallitukselleen kaudesta pääosin kiitettävän arvosanan.

Vanhanen listasi onnistumisiin muun muassa kemikaalilain läpiviennin, EU:n ulkopolitiikan tehostamisen sekä Schengenin vapaamatkustusalueen laajentamisen.

Samoja saavutuksia kiitteli Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt, joka oli tyytyväinen lisäksi Suomen avoimuuspolitiikkaan.

Pettymyksiä Vanhaselle olivat työaikalain kaatuminen, Venäjä-yhteistyöneuvottelujen lykkäytyminen, Kypros-ratkaisun uupuminen sekä se, ettei poliisi- ja rikosasioiden päätöksentekoa saatu uudistettua.

(MTV3-STT)