EU-huippukokous jätti kiistojen ratkaisun tulevaisuuteen

EU-maat onnistuivat hetkellisesti tiivistämään rakoilevia rivejään Lontoon huippukokouksessa. Jäsenmaat keskittyivät yksipäiväisessä tapaamisessa lähinnä muistuttamaan toisiaan siitä, että EU:n yhteistyötä tarvitaan viime aikojen riidoista huolimatta.

Pinnan alla kytevien kiistojen ratkaisu jätettiin suosiolla tulevaisuuteen, eikä puheenjohtajamaa Britannia edes yrittänyt tuoda pöydälle jäsenmaita jakavia aiheita. Maan päätavoite oli saada Hampton Courtin mahtipontiseen palatsiin kokoontuneet valtiojohtajat unohtamaan kesäkuun huippukokouksen katastrofi. Tuolloin maat ottivat poikkeuksellisen rajusti yhteen EU:n rahoituksesta ja tulevasta suunnasta.

Suomen pääministeri Matti Vanhanen myönsi, että riitojen jälkeen liikkeelle oli lähdettävä varovasti.

- Keskustelua tarvitaan ennen muuta sen kesäkuun kokouksen jälkeen, jossa ilmapiiri ei ollut hyvä. On löydettävä uudelleen ne yhteiset aiheet, Vanhanen selvitti.

Yhteishenkeä yritettiin luoda loisteliaissa tiloissa ilman avustajia, suljetuin ovin. Vanhasen mukaan tunnelma oli hyvä.

- On hyvä, että tällaisiakin kokouksia on, joissa ei kerta kaikkiaan ole ketään muita näkemässä.

Varsinaiset asiat joulukuussa

Johtajat keskustelivat kokouksessa löyhästi globalisaation Euroopalle tuomista haasteista. Britannia painotti muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä sekä yhteisen energiapolitiikan luomista.

Britannian pääministeri Tony Blairin tiedottajan mukaan konkreettisten päätösten aika on joulukuun huippukokouksessa, jossa on tarkoitus palata esimerkiksi rahoitukseen.

Blair arvioi, että mahdollisuudet EU:n rahoituskiistan ratkaisuun paranivat olennaisesti, kun jäsenmaiden johtajat kykenivät löytämään yhteisen pohjan tulevista painopisteistä. Hän lupasi, että rahoitusta yritetään viedä ponnekkaasti läpi joulukuun huippukokouksessa. Jos rahoitussopu löytyy, keskustelua eri teemoista jatketaan Itävallan puheenjohtajakaudella ensi vuonna. Tavallisille kansalaisille torstain tapaamisen merkitys jäi helposti etäiseksi.

Pääministeri Vanhasen mukaan asiat tulevat kuitenkin lähelle ihmisten arkea sitten, jos niistä saadaan päätöksiä aikaan.

Kiistat eivät ole kadonneet

Kokouksen hauras yhteishenki uhkaa myös jäädä lyhytaikaiseksi. EU-mailla on yhä runsaasti näkemyseroja juuri rahoituksesta sekä talouden vapauttamisesta. Esimerkiksi esitys uudesta globalisaatiorahastosta jakoi kokouksessa mielipiteitä.

Ranska ja Britannia ovat esittäneet, että rahastolla autettaisiin huonosti menestyviä alueita selviämään muun muassa tehtaiden sulkemisesta. Monien muiden maiden reaktio on ollut nihkeä. Esimerkiksi Viron pääministeri Andrus Ansip sanoi, ettei hän ymmärrä lainkaan rahaston tarvetta, koska se palkitsee maita, jotka eivät ole kyenneet rakennemuutoksiin.

Vanhasenkin mielestä rahaston luonne on ongelma. Hän ei pidä edes hankkeen nimestä, koska se ikään kuin syyttää globalisaatiota siitä, ettei teollisuus ole kyennyt uudistumaan kilpailukykyiseksi.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 27.10.2005)